Jääkiekko vie naisilta vaatteet

Naisen euro on työelämässä 80–90 senttiä. Jääkiekossa ero on rajumpi. Kun SM-liigassa keskipalkka on noin 70 000 euroa, naisten SM-sarjassa pelaajat eivät tienaa kolikon kolikkoa.

Itse asiassa monen naiskiekkoilijan palkka painuu miinukselle, eli he joutuvat maksamaan kuluja omasta selkänahastaan.

Esimerkiksi JYPin naisjoukkue hankkii tuloja siivoamalla Jyväskylän jäähallia. Joukkue on tehnyt myös rohkean kalenterin, jolla se kerää rahaa hyväntekeväisyyteen ja samalla neljänneksen 40 000 euron kausibudjetistaan.

Vancouverin pronssijoukkueessa pelannut Jenni Hiirikoski vakuutti, että poseeraaminen oli hauskaa ja vahvisti yhteishenkeä.

Silti ei voi olla niin, että maan parhaiden naiskiekkoilijoiden pitää rahoittaa urheilemistaan vaatteita vähentämällä.

Etenkään kiekkohullussa Jyväskylässä.

Naisten lätkä ei kiinnosta yleisöä, mediaa eikä sponsoreita. Suomalaisessa jääkiekossa kymppitonni on kuitenkin pikkuraha.

SM-liigan mahtijoukkue JYP maksaa kymppitonnilla keskivertopelaajansa kuukauden palkan sivukuluineen. Saman summan JYP lahjoitti äskettäin yliopistolle.

JYP Jyväskylä Oy teki viime kaudella voittoa 700 000 euroa. Kymppitonni on summasta noin 1,5 prosenttia. Ja seuran liikevaihdosta vain 0,15 prosenttia.

Tylyintä naisten ahdingossa on se, että he eivät edes tarvitse liiga-JYPin rahoja.

Riittäisi pitkälle, jos JYPin toimitusjohtaja vihjaisisi yhteistyökumppaneilleen, että naiskiekon sponsorointi on fiksua ja filmaattista.

Aloittaa voi jo pienillä summilla.

Kirjoittaja on toimittaja urheilutoimituksessa

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi