hakola

Lamantappajat

Lama on vienyt työpaikan kymmeniltä tuhansilta suomalaisilta, mutta yksi ammattiryhmä porskuttaa.

Suomalaisilla jääkiekkoilijoilla riittää nimittäin töitä, vaikka loppukesällä tilanne näytti karmealta.

Pahimmillaan ilman sopimusta oli nelisenkymmentä SM-liigan viime kauden pelimiestä. Nyt kiekkoilijat ovat kuitenkin käytännössä täystyöllistettyjä.

Jääkiekkoilijoiden pelaajayhdistyksen mukaan ilman seuraa on enää viidestä kymmeneen pelaajaa.

Kun SM-liigaseurat työllistävät yli 300 suomalaista, jää liigakiekkoilijoiden työttömyysaste muutamaan prosenttiin.

Kiekkoilijoiden työttömyystilasto onkin kaunis verrattuna esimerkiksi rakennusliiton lukuihin. Rakentajista kilometritehtaalla tai lomautettuna oli lokakuussa 12 prosenttia. Viime talvena tilanne oli vieläkin synkempi.

Mistä kiekkoilijat ovat uusia työpaikkoja etsineet? Osa on päässyt kauden alettua takaisin SM-liigaan, osa on työllistynyt sarjaporrasta alemmaksi Mestikseen.

Koska Suomi on jääkiekon mahtimaa, on vientiä riittänyt. Rahakkaat Ruotsin ja Sveitsin liigat ovat jääneet SM-liigan ylijäämäpelaajille haaveeksi. Uusi palkanmaksaja on löytynyt esimerkiksi Itävallasta, Italiasta tai Ranskasta.

Rohkeimmat ovat ottaneet pestin Puolasta ja Unkarista.

Jääkiekkoilijat ovat suomalaisista ammattiurheilijoista onnekkaimpia, sillä he ovat lama-aikanakin haluttuja Euroopan ammattilaiskaukaloissa.

Veikkausliigan ulkopuolelle jäävien jalkapalloilijoiden tilanne on sen sijaan paljon vaikeampi. He eivät kelpaa mihinkään.

Vaihtoehtona on etsiä siviilityö tai aloittaa opinnot.

Tulotasosta monet kiekkoilijat ovat toki joutuneet tinkimään. Siihen on useimmilla hetkellisesti varaakin. Onhan liigakiekkoilijoiden keskipalkka 65 000 euroa eli liki kaksinkertainen suomalaisten keskiansioon verrattuna.

Seurapomojen viime keväänä jakamia potkuja onkin helppo ymmärtää. Moni pelaaja ei yksinkertaisesti ollut enää palkkansa arvoinen.

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi