hakola
20.10.2009 8:44
Helsingin Jalkapalloklubi päätti kautensa lauantaina makeisiin voitonjuhliin. Vaikka kyseessä oli jo HJK:n 22. Suomen mestaruus, ei seuran omistajalla Olli-Pekka Lyytikäisellä ole aihetta ylpeilyyn.
HJK:lla olisi kaikki edellytykset olla suomalaisen seurajalkapalloilun suunnannäyttäjä ja pohjoismainen suurseura. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska Klubin toiminnalle on tunnusomaista tietty hengettömyys ja ylimielisyys. Tuloksena on menestysmahdollisuuksien loputon tuhlailu.
Puhtaat paperit HJK saa vain juniorityöstä, jota se on kehittänyt määrätietoisesti. Mistään muusta on vaikea löytää hyvää sanottavaa.
Pahiten HJK on möhlinyt taloudellisen potentiaalinsa hyödyntämisessä. HJK on Suomen ylivoimaisesti tunnetuin ja perinteikkäin jalkapalloseura. Se on myös ainoa joukkue, jossa on hohtoa ja joka herättää tunteita.
Kotistadioniakaan ei voi moittia. Se tarjoaa loistavat puitteet huippufutiksen seuraamiseen keskellä Helsinkiä. Pääkaupungin ainoana liigaseurana HJK:lla olisi pääsy isoihin rahoihin. Sen kotikulmilla toimii Suomen yrityselämän kerma ja asuu yli miljoona ihmistä. Seurajohdon taitamattomuuden takia HJK joutuu kuitenkin tyytymään jääkiekolta jääviin pennosiin.
Kehnoin perustelu Klubin vähäiselle markkina-arvolle on se, että futis ei kiinnosta suomalaisia. Itse asiassa Suomessa ei ole koskaan seurattu jalkapalloa yhtä paljon kuin nyt.
Esimerkiksi A-maajoukkue täyttää Olympiastadionin ottelusta toiseen ja sponsorit kilpailevat sen suosiosta. HJK joutuu kuitenkin pelaamaan puolityhjille katsomoille ja tyytymään omistajansa perheyhtiön mainoksiin.
HJK:lla on myös erinomainen taito ummistaa silmänsä omilta lahjakkuuksilta. Moni kasvatti on puhjennut kukkaan maakuntien seuroissa samalla kun Klubi on luottanut muualta hankittuihin liigajyriin ja keskinkertaisiin vierastyöläisiin.
Asemansa ansiosta HJK on pystynyt kokoamaan kuitenkin joka kaudeksi Suomen mestaruudesta taistelevan joukkueen. Tällä kaudella valmentaja Antti Muurisella oli lisäksi tuuria.
HJK:n viimeisiin suurmiehiin lukeutuva Aki Riihilahti änkesi kesken kauden joukkueeseen, ja toi mukanaan mestaruuteen vaadittua nöyrää intoa ja johtajuutta.
Riihilahden ominaisuuksille olisi totisesti käyttöä myös HJK:n toimistolla.
Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi