Piikki auki Olympiastadionille

Stadionsäätiö julkisti pari viikkoa sitten suunnitelman, joka tekisi Helsingin Olympiastadionista modernin urheiluareenan 50 vuoden jälkeen. Säätiön ajoitus oli täydellinen. Etelä-Afrikassa pelattavat jalkapallon MM-kisat tarjoavat oivan vertailukohdan suomalaisen urheiluväen vaatimuksille.

Olympiastadionin täydellinen uudistaminen maksaisi 120–130 miljoonaa euroa. Se on iso summa, mutta toisaalta taskurahoja verrattuna Etelä-Afrikan panostuksiin MM-kisoihinsa. Silti urheiluministeri Stefan Wallin kiirehti jo huutamaan, että valtion piikki ei suinkaan ole auki Stadionille. Miksi ei ole?

Siksi, että urheilumaaksi itseään tituleeraava Suomi suhtautuu huippu-urheiluun erittäin nihkeästi. Suomessa ei yksinkertaisesti ole poliittista tahtoa panostaa urheiluun. Kukaan itseään kunnioittava poliitikko ei uhraudu urheilun puolesta, ehkä Ilkka Kanervaa lukuun ottamatta.

Etelä-Afrikassa urheilulla on merkitystä – ehkä liikaakin. Valtio investoi pelkästään MM-kisojen pelipaikkoihin yli miljardi dollaria. Uusia stadioneja jouduttiin rakentamaan kolme, vaikka hyvin tiedetään, että kisojen jälkeen niitä ei tarvita.

Silti harva suomalainen mielipidevaikuttaja on kyseenalaistanut MM-hankkeen järkevyyttä. Sen sijaan on puhuttu mahdollisuuksista ja koko Afrikan näytön paikasta, vaikka kisoihin uhratuilla miljardeilla olisi voinut auttaa Etelä-Afrikan köyhiä.

Olympiastadionin rahoituksesta pitää päättää samalla tavalla. Ei mietitä potilasjonoja, kouluruokailua tai kodittomia.

Todetaan vain, että Suomi ansaitsee yhden kunnon urheilustadionin. Suomella on siihen varaa.

Kirjoittaja on toimittaja urheilutoimituksessa.

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi