Luomu-Suomi tarvitsee diktaattorin

Saadaanko demokraattisella päätöksenteolla tarpeeksi aikaan?

Katsotaan Apple-yhtiötä, joka tekee maailman halutuimpia kuluttajatuotteita ja hirveästi voittoa. Applen toimitusjohtaja Steve Jobs on itsevaltias, joka on luonut yhtiönsä menestyksen runttaamalla läpi omat visionsa nykyajan vimpaimista.

Ja avoimuudessa Apple on lähisukua Pohjois-Korealle. Image-lehden haastattelema apulaisprofessori Markus Giesler kanadalaisesta Yorkin yliopistosta sanoo:

”Apple tekee kaiken toisin päin kuin nykypäivän johtamisopit neuvovat.” Kuitenkin juuri Apple näyttää nyt suuntaa koko tietotekniikka-alalle. Yrityskulttuurilla, joka muistuttaa kaikkien länsimaalaisten kirosanaa, diktatuuria.

Jorma Ollilallakin on visio. Hänen johtamansa maabrändityöryhmän tuore raportti sisältää runsaasti ideoita siitä, mitä Suomen ja suomalaisten pitäisi tehdä.

Monessa kohdassa raportti muistuttaa poliittista ohjelmaa. Kuten siinä, että Suomen sisävedet puhdistettaisiin juomakelpoiseksi ja luomun osuutta maataloudessa lisättäisiin ”merkittävästi”.

Hyviä tavoitteita. Mutta miten ne – tai mikään mukaan iso muutos – saavutetaan? Maalit edellyttävät runsaasti poliittisia päätöksiä. Eikä pelkästään Suomen eduskunnassa, vaan myös EU:ssa.

Jäkälä kasvaa pörröiseksi ennen kuin tuollainen koneisto päättää yhtään mitään. Hitaus on tietenkin demokratian syytä. Tämä on nähty Nokiassakin. Jätti jähmettyi, koska kaikki saivat sanoa sanansa tekeillä olevista kännyköistä.

Voisi kai kansanvallassakin joskus ottaa riskin ja runtata jonkin vision ripeästi läpi, vaikka pienellä riskilläkin?

Jos esimerkiksi Jorma Ollilan luomu-Suomi haluttaisiin toteuttaa, olisi nopeus valttia.

Veikkaan, että Suomen tulevaisuudesta innostunut Ollila kadehtii kahta henkilöä. Ensimmäinen on Steve Jobs.

Toinen on Urho Kekkonen, jonka sihteerilläkin oli enemmän valtaa kuin nykyisellä presidentillä.

Kirjoitt
aja on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi