Maahanmuuttaja on nyky-Suomen ryssä

Ukki oli maailman kovin jätkä. Pienviljelijä Heikkinen oli talvella 1939 järjestämässä erityistä vastaanottokomiteaa Neuvostoliiton sotajoukoille Raatteen tiellä. Ukki motitti vihollisen ja tuli ehjänä takaisin talvisodasta. Ja tässä se nyt meikäläinenkin porskuttaa.

Kannoin ukin Kainuun multiin 12 vuotta sitten.

Jos hän olisi hengissä, kysyisin: Mitäpä veikkonen tuumaat siitä, että Suomessa pelätään maahanmuuttajaa niin kuin takavuosina ryssää?

Kun näen ulkomaalaista perua olevan suomalaisen Kampin keskuksessa, thairavintolassa tai työpaikallani, tulen yleensä vihaiseksi.

Niiden maahanmuuttajien puolesta, jotka jumittavat hyvinvointivaltio Suomen tarjoamissa vastaanottokeskuksissa.

Tänne pääsy on häpeällisen vaikeaa.

Luulisi, että Suomen kaltainen kylmä ja pimeä maa olisi kiitollinen, että ylipäätään joku meille haluaa muuttaa.

Esimerkiksi tekemään töitä, jotka suomalaisille eivät enää kelpaa.

Mutta ei. Maahanmuuttajien vastustajat väittävät, että tulijoista koituu ongelmia.

Haloo.

Totta hitossa koituu ongelmiakin! Pulmien ratkomista kutsutaan yhteiskunnan kehitykseksi.

Äkkiseltään tulee mieleen muitakin ongelmakohtia Suomen historiassa: itsenäistyminen, sotakorvaukset, maaltamuutto, lama, Nokian muuttaminen kumisaappaasta kännykäksi.

Niistäkin selvittiin.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi