7.2.2009 8:42
Mango, mainio hedelmä! Menin markettiin, ostin kaksi mangoa ja upotin hampaani keltaiseen hedelmälihaan. Mutta voi: mango maistui suurin piirtein havunneulasilta. Oli ilmeisesti raaka. Toinen kypsyi kaapissa pilalle.
En syytä kauppiasta. Syytän systeemiä.
Mitä järkeä on raahata tänne maailman ääreen raakana poimittuja trooppisia herkkuja, joiden syöminen vaatii käyttöohjeen, eikä maku silti vastaa alkuperäistä?
Kuka suomalainen oikeasti tarvitsee mangoa, guavaa tai mangostania? Niitä tuotiin viime vuonna Suomeen noin 800 tonnia. Vitamiineja saa lähempääkin, esimerkiksi mustikasta ja puolukasta, ilmaiseksi.
Sitä paitsi eksoottisen hedelmien menekki lisää kasvatuksesta koituvia ympäristöhaittoja kehitysmaissa. Laivarahdin hiilijalanjälki on onneksi pieni.
Marketin mango on balsamia haavoihin, jotka viiltää katajaisen kansamme kalsea sijainti. Se on tiedostamaton askel kohti utopiaa, jossa Suomen ulkoilma ja uimavedet kuumennetaan sähköllä yhtä lämpimiksi kuin Thaimaassa auringolla.
Mistä sitten tiedän, miltä mangon pitäisi maistua?
Kävin Thaimaassa lomalla, viimeksi vuodenvaihteessa. Juuri poimitun hedelmälihan tolkuton makeus hiveli makuhermojani, kun kirmasin kuumaan mereen.
Tästäkin syytän systeemiä. Lennot kaukomaille ovat liian halpoja. Pulitin ilmastorosvoudestani vapaaehtoisen 150 euron hiilimaksun.
Utopiaa on myös se, että suomalainen alkaisi piristää talveaan ainoastaan oman pellon lanttua järsimällä ja luomuvillatäkänään kääriytymällä.
Mutta ei tässä nykymeiningissäkään ole järkeä.
MIKKO-PEKKA.HEIKKINEN@HS.FI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN TOIMITTAJA.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi