Vihreistä tulikin turha puolue

Haloo, vihreä puolue! Ovatko hallituksen konvehdit niin makeita, että suu on sokeroitunut suppuun? Vihreät katselevat kiltisti sivusta, kun keskustan ministerit puolustavat turkistarhaajia ja jättävät heitteille uhanalaisia eläinlajeja.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) löytää itsensä yhä uusista tuotantoeläinskandaaleista. Häntä tukee pääministeri Matti Vanhanen (kesk). Kaksikon romahtanut uskottavuus suorastaan ojentaa kriitikoille aseita käteen.

Keskusta haluaa hyödyn luonnosta niin kovasti, että päämäärän edessä vapisevat niin sudet kuin saimaannorpatkin. Susia on Suomessa viimeisimpien arvioiden mukaan enää 160, ja salametsästys rehottaa. Mitä tekee maa- ja metsätalousministeriö? Myöntää lisää tappolupia. Näin kävi viime vuoden lopulla.

Ja norppa-alueilla saa yhä kalastaa verkolla ilman rangaistusta. Enkä nyt edes aloita siitä, että vaikkapa Kainuun viimeiset vanhat metsät ovat pian pinossa.

Saa olla tyytyväinen, että pandat elävät Kiinassa. Ne ovat siellä paremmassa turvassa kuin Suomessa.

Mutta ei kuulu vihreää jyrinää, hyvä, että mutinaa. Mikä se sellainen ympäristöpuolue on, joka ei käyttäydy ideologiansa mukaan, kun luontokappaleita ilmiselvästi kuritetaan?

Systeemin säännötkö tässä ovat takana? Hallituksen pääkukkoja saa vain myötäillä. Miksi sitten äänestää vihreitä? Päätyvät vielä uudestaan hallitukseen.

Ympäristövaikuttamisen poliittinen nyrkki on nyt muualla: Oikeutta eläimille ry:llä ja muilla kansalaisjärjestöillä.

Mutta heitä ei voi äänestää vaaleissa.

Kun katselee vihreitä politiikan huippupaikoilla, saa todeta: onneksi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi