HS-Raati: Mielenosoituksissa on muutoksen alku"

Wall Streetin mielenosoitus ja sen inspiroimat protestit eri puolilla maailmaa voivat laajetessaan saada muutoksen aikaan, uskoo semiootikko Vaula Norrena. Hänen mielestään mielenosoitukset ovat nimenomaan muutoksen alku, eivät loppuratkaisu.

"Mielenosoituksilla on saatu aikaan muun muassa Ranskan, Venäjän, Romanian ja 'arabikadun' vallankumoukset."

Mielenosoitus on rauhanomainen tapa ilmoittaa erimielisyyttä, luonnehtii kirjailija Kaari Utrio.

"Pankkiireja tuskin voi ryhtyä ampumaan, eikä heitä voi äänestää ulos."

HS-raadin vastaajista 68 prosenttia pitää mielenosoitusta tehokkaana tapana vastustaa kapitalismin epäkohtia.

"Mielenosoitus voi saada laajaa huomiota ja sitä kautta johtaa vaikka minkälaiseen kansanliikkeeseen", arvelee kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Varsinkin Yhdysvalloissa näyttää syntyneen kokonaan uudenlainen tilanne, tuumii esseisti Timo Hännikäinen. Hän ei näe barrikadeilla mellakoivaa nuorisoa vaan keskiluokkaa, jota on yhteiskuntarauhan vuoksi pakko kuunnella.

"Kaikessa tylsämielisyydessäänkin tavalliset pikkuporvarit ovat sitä massaa, josta kulttuurit ja yhteiskunnat muovataan."

Tuomalla esiin ihmisten tyytymättömyyttä mielenosoitukset voivat vaikuttaa äänestyspäätöksiin, kulutuskäyttäytymiseen tai poliitikkoihin, muistuttaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Professori Teivo Teivaisen mielestä väkijoukon kiehunta on demokratisoimisen ensiaskel.

"Mielenosoitukset tekevät valtasuhteita näkyviksi. Kun väkijoukko osoittaa tyytymättömyyttään liikeyrityksille, niiden poliittinen luonne tulee ilmeisemmäksi."

Esseisti Antti Nylénin mukaan mielenosoittamisen kuuluukin olla häiritsevää, epäselvää ja lähestyä väkivallan rajaa. Tuon rajan ylittäminen johtaa tosin aina epäonnistumiseen, Nylén toteaa.

Mielenosoituksen luonne on sanoa "ei", eikä mielenosoittajilta pidä odottaa yhdenmukaisia ratkaisuja monimutkaiseen ongelmaan, linjaa ohjaaja Heini Junkkaala.

"Jos päättäjillä ei ole selvää suuntaa siitä, miten esimerkiksi Euroopan talouskriisi pitäisi ratkaista, ei kai mielenosoittajiltakaan pidä vaatia, että he esittäisivät yksiselitteisiä ratkaisuja", säestää tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

Tutkija Tommi Uschanov pitää vaatimusten laajaa kirjoa mielenosoittajien vahvuutena. Muutosliikkeelle on hänen mielestään hyväksi, että siihen osallistuu monenlaista väkeä – esimerkiksi vuoden 1989 Itä-Euroopan murrosta joudutti se, että piispat ja punkkarit marssivat samassa rintamassa.

"Yhteiskunnallisten liikkeiden viestit ovat epäselvimpiä ja tunnekylläisimpiä silloin, kun liike on vasta muodostumassa", pohdiskelee kansanedustaja Anna Kontula.

Muutoksen voi saada aikaan vain noudattamalla pelisääntöjä eli äänestämällä tai vaihtamalla pelisäännöt eli vallankumouksella, toteaa kuvataiteilija Riiko Sakkinen.

"Starbucksin kahvimuki kädessä mieltään osoittavien keskiluokkaisten nuorten torikokous ei muuta mitään."

Vastaajista 30 prosenttia ei usko mielenosoituksiin kapitalismin epäkohtia tasoittavana muutosvoimana. Historiantutkija Mirkka Lappalainen pitää Wall Street -mielenosoituksia viime kesän lutkamarsseihin verrattavana, merkityksettömänä mutta mediakohua nostattavana touhuna. Helsingissäkin viime viikonvaihteessa New Yorkin esimerkkiä seurannut protesti jäi osallistujamäärältään vähäiseksi.

"Kaljakelluntaan osallistui 5 000 ihmistä, kun taas kapitalismin epäkohtia vastustamaan jalkautui 150 henkeä."

Wall Streetin protestien rinnastaminen arabimaiden kansanliikkeisiin on harhaa, sanoo kolumnisti Johannes Koroma.

"Suomessa on nähty, että yhdellä jytkyllä voi muuttaa enemmän kuin kymmenellä katukävelyllä."

Rahavallan kritiikki kumpuaa valitettavan usein samasta ahneudesta, johon kritiikin kohteena oleva järjestelmä nojaa, väittää kielentutkija Janne Saarikivi. Häntä kummastuttaa, että samanaikaisesti huudetaan rahavaltaa alas ja vaaditaan palkankorotuksia.

"Lääkkeet tähän kapitalismin kriisiin ovat löydettävissä vain sisältäpäin. Meidän on luovuttava ahneudesta ja aloitettava jakaminen ja anteeksianto."

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi