HS-raadin vastaukset kysymykseen: Oliko Yhdysvalloilla oikeus tappaa Osama bin Laden?

Presidentti Barack Obama kertoi Yhdysvalloissa sikäläistä aikaa myöhään sunnuntai-iltana pitämässään tv-puheessa, että terroristiverkosto al-Qaidan pääideologina pidetty Osama bin Laden on saanut surmansa. Obaman mukaan Yhdysvaltojen laivaston erikoisjoukot olivat tappaneet bin Ladenin aiemmin samana iltana hyökättyään pakistanilaisessa Abbottabadin kaupungissa sijaitsevaan taloon, joka oli pitkään kerättyjen tiedustelutietojen perusteella paljastunut bin Ladenin majapaikaksi.

Tiettävästi iskun aikana kuoli myös bin Ladenin lisäksi neljä muuta talossa ollutta ihmistä: bin Ladenin poika Hamza, bin Ladenin lähettinä toiminut mies ja hänen veljensä sekä talossa ollut nainen, jonka henkilöllisyydestä ei ole annettu tarkempia tietoja. Yhdysvaltojen joukot eivät kärsineet tappioita.

Uutisen julkistamisen jälkeen iskun yksityiskohdista on liikkunut vaihtelevia tietoja. Ensin Obaman neuvonantaja John Brennan kertoi bin Ladenin osallistuneen talossa tulitaisteluun, jossa hänet oli surmattu. Suomen aikaa myöhään tiistaina Valkoisen talon edustaja Jay Carney sanoi, että bin Laden ei ollut amerikkalaisjoukkojen tullessa aseistettu, mutta hän oli tehnyt vastarintaa ja ammuttu tämän vuoksi.

Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvallat ei alun perin halunnutkaan ottaa bin Ladenia kiinni elävänä ja viedä tätä oikeuden eteen, koska maa ei halunnut käydä läpi pitkää ja juridisilta yksityiskohdiltaan monimutkaista oikeusprosessia bin Laden tuomitsemiseksi. Jos bin Laden olisi pidätetty, hänet olisi todennäköisesti tuomittu sotilastuomioistuimessa Guantánamon vankileirillä.

Toisin meneteltiin vuonna 2003, kun Yhdysvaltojen sotilaat löysivät Irakin sodan jälkeen melkein puoli vuotta piilotelleen Irakin entisen johtajan Saddam Husseinin ja toimittivat tämän oikeuden eteen. Irakilainen oikeusistuin langetti yli vuoden kestäneessä oikeudenkäynnissä Saddam Husseinille kuolemantuomion, joka pantiin täytäntöön joulukuun 2006 lopulla.

Yhdysvallat on saanut bin Ladenin surmalle laajaa kansainvälistä tukea. YK:n turvallisuusneuvosto sanoi yksimielisessä lausunnossaan iloitsevansa siitä, ettei bin Laden tee enää terroritekoja ja luonnehti hänen kuolemaansa tärkeäksi kehitysaskeleeksi taistelussa terrorismia vastaan. Myös EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja EU-presidentti Herman Van Rompuy pitivät yhteisessä lausunnossaan bin Ladenin kuolemaa merkittävänä saavutuksena. Komission päätiedottaja Pia Ahrenkilde Hansen tarkensi myöhemmin, ettei lausuntoa pidä tulkita niin, että EU:n kielteisessä suhtautumisessa kuolemanrangaistukseen tai oikeusvaltioperiaatteisiin olisi tapahtunut muutosta.

Myös yksittäisten Euroopan maiden, kuten Britannian, Saksan, Ranskan ja Italian johtajat ovat tervehtineet tietoa bin Ladenin kuolemasta hyvänä uutisena. Suomen ulkoministeri Alexander Stubb luonnehti bin Ladenia "modernin terrorismin symboliksi" ja "yhdeksi maailman kovimmista turvallisuusuhista" ja arvioi, että maailma on hieman aiempaa turvallisempi paikka bin Ladenin kuoltua.

Yhdysvalloissa bin Laden on ollut etsityimpien terrorismin suunnittelijoiden ja rahoittajien listalla jo 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. 1980-luvulla Afganistanissa Yhdysvaltojen tukemana Neuvostoliiton joukkoja vastaan taistellut bin Laden kääntyi Yhdysvaltoja vastaan sen jälkeen, kun USA sijoitti joukkojaan Saudi-Arabiaan Persianlahden sodan jälkeen 1990-luvun alussa. Yhdysvallat yritti surmata bin Ladenin jo vuonna 1998 ohjusiskulla sen jälkeen, kun hän oli ollut organisoimassa tuhoisia pommi-iskuja Yhdysvaltojen lähetystöjä vastaan Keniassa ja Tansaniassa.

Parhaiten bin Laden muistetaan kuitenkin al-Qaidan näyttävimmän ja toistaiseksi tuhoisimman iskun toteuttamisesta Yhdysvalloissa syysuun 11. päivänä 2001. Itsemurhaiskuun hyvin valmistautuneet terroristiryhmät kaappasivat neljä matkustajalentokonetta. Kaksi niistä lensi päin New Yorkin World Trade Centerin kaksoistorneja ja yksi Yhdysvaltojen puolustusministeriöön Pentagoniin Washingtonissa. Neljäs kone syöksyi maahan Pennsylvanian maaseudulla matkustajien noustua kaappareita vastaan.

Iskuissa sai surmansa yli 3000 ihmistä. Uutiskuvat matkustajalentokoneen iskeytymisestä World Trade Centeriin ja kaksoistornien romahtamisesta ovat jääneet ihmisten mieliin vuosikymmeniksi.

Viikon kysymys:

Oliko Yhdysvalloilla oikeus tappaa Osama bin Laden?

KYLLÄ

Jaakko Hämeen-Anttila:

Yhdysvalloilla oli vahvemman oikeus tappaa sodassa.

Tämä vahvemman oikeuden käyttäminen ei kylläkään tee maailmasta entistä turvallisempaa paikkaa, koska se toimii myös yllykkeenä kostaa.

Tuomas Enbuske:

Itepä aloitti!

Martti Koskenniemi:

Yhdysvallat ei rikkonut kansainvälistä oikeutta. Operaatio jäsentyy juridisesti eräänlaiseksi kansainväliseksi poliisitoimeksi. Pakistan ei edes väitä, että sen suvereenisuutta olisi loukattu. Yhdyn Scheininiin ja Hannikaiseen (HS 4.5.).

Käytettiinkö operaatiossa liikaa voimaa? Ilmeisesti ei. Yhdysvallat kiistää, että tarkoituksena oli Osaman surmaaminen - tavoitteena oli "kiiinniottaminen tai surmaaminen". Osama ei olisi missään tapauksessa antautunut eikä tietenkään ole epätavallista, että vaarallinen rikollinen tulee surmatuksi pidättäessä. Voimankäyttö ei ollut suhteetonta.

Tiedossa olevien tosiseikkojen perusteella operaatio oli siis kansainvälisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kannalta laillinen.

Mikä sinänsä on harvinaista, kun on kyse Yhdysvaltain operaatiosta.

Taru Mäkelä:

Eikös se kuulu sodan sääntöihin?

Kiba Lumberg:

Jos valintana on ihminen, joka tapattaa vaikka satoja tuhansia tai miljoonia ihmisiä ja laittaa muita tekemään veriset työt. Ja katsoo itse vierestä, kasvattaa ja rahoittaa järjestelmää, jonka työsarkana on tappaa muita ihmisiä. Sellaisia, jotka kyseenalaistavat omat uskonkäsitteet ja tapakulttuurit. Sellainen ihminen on jopa likvidoitava. Tässä tapauksessa tämä Osama oli surmattava.

Loppuvatko verityöt ja koston kierre tämän yhden julman ihmisen kuolemaan? Enpä usko. Niin kiihkomielisiä he ovat, että haluavat kostaa ja jatkaa samaan malliin. Koska heillä ole muuta ammattia kuin olla sotajalalla Länsimaalaista Saatanaa vastaan.

Virpi Suutari:

On oikeus tappaa, jos tappaja ei antaudu. Silti vastenmielistä ja makaaberia on ollut tappamisen juhliminen ja riekkuminen toisen ihmisen haudalla.

Operaation jälkitunnelmat todistivat, kuinka eläimellisiä me "sivistyneet" ihmiset oikeasti olemme.

Juha Kuisma:

Osaman ottaminen kiinni elävänä olisi johtanut al-Qaidan yrityksiin vapauttaa hänet keinolla millä hyvänsä. Ottamalla panttivankeja, tekemällä terroritekoja ja niin edelleen. Osama oli itse "allekirjoittanut kuolemantuomionsa".

Hänen syyllisyytensä oli selvää ja televisiossa julistettua. Yhdysvaltojen kannalta hän oli julistanut sodan ja kuoli tuossa sodassa. Sota tai fundamenttien törmäys ei kuitenkaan pääty tähän

Eurooppalainen ei osaa iloita kenenkään ihmisen kuolemasta. Mutta Osamalle oli varmaan parasta kuolla näin kuin virua vankilassa. Tekemällä vastarintaa hän valitsi kohtalonsa itse.

Claes Andersson:

CIA:n kouluttaman Osama bin Ladenin johtamiin terrori-iskuihin on kuollut ainakin 4000 ihmistä, suurin osa heistä amerikkalaisia.

Tässä sodassa ei ole jaettu armoa eikä anteeksiantoa puolin eikä toisin. USA:n merisotaväen erikoisjoukon iskussa kuollut bin Laden kuoli samalla tavalla kuin oli itse elänytkin – väkivaltaisesti, jihadin uhrina.

Osama bin Ladenin vangitseminen ja siitä seurannut pitkä oikeudenkäynti, sekä sotilastuomioistuimen langettama kuolemantuomio, armonanomuksineen, olisi palvellut ainoastaan terroristien tarkoitusperiä, valtavan julkisen huomin muodossa.

Markku Ruotsila:

Koko kysymys on raivostuttava. Siitä oikein huokuu tämä järjenvastainen uskomus, joka on Euroopassa ollut aivan liian kauan vallalla – että terroristipojat ovat tuhmia pikkurikollisia, jotka kiltit poliisisedät ottavat kiinni kunhan ehtivät. Sitten heidät istutetaan mukavaan selliin, jossa he saavat lopuelämäkseen hyvää ruokaa ja hyvin istuvat, mukavat vaatteet ja omasta televisiostaan viihdykettä tylsien iltojen ilostuttamiseksi. Ja sillä kuulemma terrorismi loppuu ja kaikilla on kivaa taas kerran.

Herätkää jo! Sodissa kuolee ihmisiä! Joskus kuolleet ovat viattomia sivullisia, joiden säästämiseksi on tehty kaikki mahdollinen. Joskus kuolleet ovat niitä, joiden kontolla kaikki sodan uhrit ovat – niiden, jotka ovat sodan aloittaneet, koska eivät ole käsittäneet, että sota on helvettiä. Heidän päihinsä täytyy tämä tosiasia saada iskostumaan, eikä siihen ole muuta keinoa kuin käydä sotaa – jos siihen on pakotettu – kaikin keinoin, kaikkialla, kaikella voimalla ja päättäväisyydellä aina siihen hetkeen asti, kun sen aloittaneet nostavat kätensä pystyyn ja huutavat "riittää, me tajuamme jo".

Onneksi meillä on sentään Yhdysvallat – Barack Obama aivan yhtä lailla kuin George W. Bush – joka tämän ikiaikaisen tosiasian tajuaa.

Tietenkin Yhdysvalloilla oli oikeus surmata Osama bin Laden. Heitä vastaan hyökättiin ja he puolustautuvat. Se on jokaisen maan oikeus – ja jokaisen vastuullisen johtajan velvollisuus – kaiken moraalin mukaan. Ja jopa kansainvälisen lain.

Jukka Mallinen:

Jo luonnonoikeus ja terve järki sanoo, että Yhdysvalloilla oli oikeus tappaa Osama, koska hänen kontollaan on niin paljon väkivaltaa ja murhaamisen organisointia.

Tähän sekoittuu vähän vahingoniloa, koska Osama oli alun perin USA:n mies – juuri Yhdysvallat koulutti ja varusti Osaman ja hänen joukkonsa taistelemaan Neuvostoliiton miehitystä vastaan Afganistanissa.

Terrorismin ja islamismin vastaiseen sotaan Osaman kuolema ei paljon vaikuta. Terrorin pääsyy on muslimeihin kohdistuva sorto ja vaino, jota länsi näyttää tukevan muun muassa Palestiinassa, Tshetsheniassa ja Kashmirissa. Terrorismi ja lännen vastaisuus sekä islamismi loppuvat vasta kun länsi auttaa muslimeja saamaan oikeutta näissä ja vastaavissa paikoissa.

Ami Hasan:

Filosofisella tasolla pitää vähintäänkin kyseenalaistaa niin yksilöiden kuin valtioiden oikeus tappaa yhtään ketään – yhtä hyvin sodassa kuin rauhan aikana, ilman oikeudenkäyntiä tai oikeuden päätöksellä.

Käytännössä USA:n joukkojen oikeus tapaa Osama bin Laden on tietysti vähintäänkin yhtä suuri kuin Osaman "al-Qaida-joukkojen" oikeus tappaa ihmisiä terroriteoissa. Kumpaakaan oikeutta on vaikea puolustaa rationaalisilla argumentilla, mutta Osaman tappaminen on helpompi hyväksyä. Aivan samantekevää oliko Osamalla tavattaessa ase kädessä vai ei, WTC-torneissa kuolleilla ei ainakaan ollut.

Paradoksaalista on se, että jos USA olisi tappanut Osaman ennen tämän terroritekoja, niin olisi ehkä säästetty tuhansia viattomia ihmishenkiä, mutta terroristijohtajan tappaminen olisi varmaan tuomittu maailmalla yleisemmin. Tässäpä oiva opetus USA:n propagandakoneistolle: Kannattaisi väittää, että Osamalla oli uusi iso terrori-isku suunnitteilla. Todellista koko totuutta kun tuskin saamme kuitenkaan koskaan tietää.

Terroririuhkaahan Osaman kuolema ei poista. Niinpä meidän pitää jatkossakin pakata hammastahnamme minigrip-pussiin ja eikä vyötä saa pitää housuissa lentokentän turvatarkastuksessa.

Ben Zyskowicz:

Hän ja hänen joukkonsa tekivät pidätystilanteessa vastarintaa.

Timo Harakka:

Ennen surmaamista ei vallinnut minkäänlaista erimielisyyttä siitä, mitkä olivat Osama bin Ladenin rikokset ihmisyyttä vastaan, eikä niitä ole ilmennyt hänen kuolemansa jälkeenkään. Tässä tapauksessa tuntuu hyvin kaukaa haetulta jossitella operaation kulkua tai haikailla kansainvälistä oikeudenkäyntiä.

Kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Yhdysvallat on päässyt eroon suurimmasta vihollisestaan. Taleban on vakuuttunut, että Osama on edelleen elossa – jatkossa häntä ei siis enää jahdata.

Alf Rehn:

On aika selvää, että Osama bin Laden näki olevansa sodassa Yhdysvaltoja vastaan. Ja Pakistan mitä ilmeisimmin hyväksyi sotilaallisen iskun hänen majapaikkaansa, joten pelin henki oli kyllä kaikilla tiedossa. Vaikka olisikin ehkä ollut parempi, että hänet olisi voinut vangita hengissä, tärkein päämäärä oli silti varmistaa että Osama tehdään vaarattomaksi – ja minun tulkintani on, että tämä oli oikeutettua.

Tietenkin voidaan nyt arvailla siitä josko SEAL Team 6:illä oli käsky tappaa kohde riippumatta siitä josko hänet olisi voinut vain vangita, mikä olisi ollut arveluttavaa.

Tosiasia on silti, että kyseessä oli varsin vaarallinen mies, kotikentällään, eikä tällaisessa tilanteessa voi ottaa suurempia riskejä.

Juha Sihvola:

Oikeudenkäynti olisi ollut parempi, ja aseettoman tappamatta jäämistä olisi voinut harkita, mutta on myös ymmärrettävää, miten USA toimi. Sillä mistä saattoi tietää, miten massamurhaaja oli tilanteeseen valmistautunut.

Jaakko Aspara:

Tuhansien ihmisten tappamista suunnittelut ja siitä nauttinut henkilö, joka oli itselleenkin toivonut marttyyrikuolemaa, kohtasi toivomansa kohtalon.

Kyllä tämän kohtalon toteuttamiseen oli kaiketi olemassa oikeutusta – huolimatta siitä, että sitä voi "tappamisenakin" pitää. Suhteutettaessa muihin vaihtoehtoihin, olisi tuskin ollut yhtään enemmän oikein järjestää "oikeudenkäynti", jonka lopputulos olisi kuitenkin ollut ennalta lukittu – taikka de facto pakottaa mies itsemurhaan, joka olisi ainakin ollut vastaan hänen uskonnollista vakaumustaan.

Oikeudenkäynnissä olisi ollut sekin huono puoli, että se olisi luultavasti johtanut erilaisiin panttivanki- ja uhkavaatimusselkkauksiin kannattajien toimesta, vapautusta vaatien.

Asia erikseen on tietenkin, oliko surmaamisesta varsinaisesti hyötyä tai seuraako siitä mitään positiivista. Sitä paitsi kuolleena marttyyrina bin Ladenin symbolinen johtajuus saattaa olla vielä suurempi kuin elävänä. Groteski vertaus, mutta ajatelkaa Jeesusta.

Kari Enqvist:

Jossakin menee raja, jossa terroristi muuttuu tavallisesta lakien suojaamasta rikollisesta sotilaaksi. En tiedä tarkkaan, missä tuo raja sijaitsee mutta uskon, että Osama bin Laden oli ylittänyt sen.

Pauli Aalto-Setälä:

En kannata kuolemantuomiota, ja olisin mieluusti nähnyt murhaajan oikeuden edessä.

Olen silti YK:n turvallisuusneuvoston kannalla.

Osama bin Laden suunnitteli ja rahoitti tuhansien lasten, miesten ja naisten murhat uhrien uskonnosta, kansallisuudesta ja ihmisarvosta pätkääkään välittämättä. Pidätystilanteessa antautuminen oli epätodennäköinen vaihtoehto.

Lotta Backlund:

No onko nyt kellään ikinä oikeutta tappaa toista ihmistä? Olen varmaan kovin tyypillinen pohjoismaalainen liberaali, joka vastustaa kuolemantuomiota ja naivisti kannattaa ylipäätään tappamisen minimoimista.

That said, en jää kaipaamaan Osamaa. Menkööt mun puolesta.

Pahempaahan on se, että esimerkiksi Afganistanissa tai Irakissa kuolee siviilejä (vaikka he miten tapetaan vahingossa ja Osama tahallaan). Itketään niitä, ei Osamaa.

Tämä kysymys on vähän samanlainen kuin se ajatusleikki, että jos taianomaisesti tupsahtaisit ajassa taaksepäin samaan huoneeseen Hitlerin kanssa kun tämä oli pieni vauva, eliminoisitko hänet? Tuota voi pohtia miten kauan vaan, mutta minä en yleensä jaksa pohtia sitä hetkeäkään. En ole ihan niin filosofoijahenkinen.

En mä oikeastaan osaa vastata siihen oliko USA:lla oikeus tappaa Osama, mutta ei mua kuitenkaan haittaa että ne tappoi sen. (Hieno pissislause, jos sen nostaa kontekstista)

Sanna Kekäläinen:

Kyllä kai kansainvälinen oikeus USA:n toimen hyväksyy kun oikeuden asiantuntijatkin näin vakuuttavat.

Ehkä silti olisi ollut parempi, että Osama bin Laden olisi tuotu jonkinlaiseen kansainväliseen oikeusistuimeen, siis johonkin Haagin tribunaalin kaltaiseen (vaikka juuri Haagin oikeusistuin ei juridisista syistä johtuen kai olisi ollut mahdollinen). Näin siitäkin huolimatta että oikeusvaltion periaatteet eivät aina ole se "voittajien" yhteiskuntien ja turvallisuuden kannalta edullisin vaihtoehto.

Juuri on arabimaissa nähty, miten asiat menevät kun johdonmukaisesti asetetaan etusijalle turvallisuus ja vakaus suhteessa oikeudenmukaisiin ja demokratioille ominaisiin menettelytapoihin.

Antti Alanen:

Vuonna 2001 alkoi kansainvälisten konfliktien uusi aikakausi, joka vaatii uusia pelisääntöjä perinteisten lisäksi. Vastustan kuolemanrangaistusta ja kannatan kansainvälisen oikeuden periaatteita perinteisissä konflikteissa.

Al-Qaidan uuden ajan terrorismi, joka kohdistui valtaviin viattomiin siviilijoukkoihin, vaatii toisenlaista reaktiota. En myöskään usko, että Osama bin Laden olisi antautunut elävänä.

Kannattaa miettiä myös sitä, että al-Qaidan päätarkoitus on provosoida länsimaat aiheuttamaan itse mahdollisimman suurta vahinkoa itselleen.

Seppo Zetterberg:

Näyttää olleen, ainakin juridisesti.

Muistettakoon kuitenkin: ei paha tappamalla kuole.

Risto Volanen:

Myös YK:n turvallisuusneuvosto ja pääsihteeri hyväksyivät tapahtuneen.

Iivi Anna Masso:

Ehdottomasti. Bin Laden kävi sotaa ei pelkästään Yhdysvaltoja, vain käytännössä koko maailmaa vastaan. On selvää, että sellaista ihmistä kohdellaan sodan sääntöjen mukaan.

Antti Arjava:

Juridinen oikeushan on sopimustenvarainen asia, ja asiantuntijat maailmalla näyttävät olevan sitä mieltä, että yleisimpien kansainvälisten periaatteiden mukaan oikeus oli.

Myös moraalisesti surma näyttää vastaavan maailman väestön enemmistön oikeustajua. Hieman asiaa häiritsee, että amerikkalaisten kertomukset tapahtuman yksityiskohdista ja operaation tavoitteista ovat häilyviä ja ilmeisen epäluotettavia.

Oliko surmaaminen amerikkalaisten kannalta viisasta, on kokonaan toinen kysymys. Se ratkeaa vasta myöhemmin tai ei koskaan.

Osmo Soininvaara:

Jos uskomme, että Osama on vastuussa kaikista niistä massamurhista, joista hän on kerskunut olevansa vastuussa, emmekä kuvittele, että ne ovatkin CIA:n ampumia Mainilan laukauksia, Osama käy itse aloittamaansa sotaa melkein koko muuta maailmaa vastaan. Sodassa vastapuoli surmataan pelkästään kokardin värin perusteella ilman oikeudenkäyntiä.

Olisin silti jättänyt surmaamatta. Olen ymmärtänyt, että Osama oli vanha ja sairaanloinen mies, joka ei enää tosiasiassa johtanut tappajaorganisaatiotaan. Hänen eliminoimisensa ei siis vienyt al-Qaidalta johtajaa vaan tappoi keulakuvan. Osaman symboliarvo ei kadonnut minnekään, pikemminkin vahvistui. Yhdysvallat teki hänestä kuolemattoman.

Al-Qaidan suosio oli laskemaan päin, kun laajemmat katujen vallankumous on arabimaissa ottanut opposition johtoonsa. Osaman eliminointi saattoi jopa vahvistaa al-Qaidan vetovoimaa.

Päämääränä pitäisi olla ihmisten turvallisuuden kohentaminen, ei kostosta nauttiminen. Nyt turvallisuus ei parantunut vaan huonontui. Väkivalta oikeuttaa väkivallan. Tämä tuo taas terroristiorganisaatioiden riveihin lisää marttyyreiksi haluavia. Asiaa vain pahentaa amerikkalaisten avoin ilakointi kuolemalla. Tämä kuuluu valitettavasti amerikkalaiseen perinteeseen ("Hand down your head Tom Dooley") Se on aina hyvin loukkaavaa. Osaman surmaamisen kosto on kiiluvasilmäisille fanaatikoille helppoa, jos kostoksi kelpaa keiden hyvänsä tappaminen.

Olisin jättänyt Osaman kuolemaan luonnollisen kuoleman ja haihtumaan hiljakseen ihmisten mielistä. Nyt kun tiedettiin missä hän on, sinnehän hänet olisi voinut jättää vangiksi kaikessa hiljaisuudessa ja katkaista tietoliikenneyhteydet. Se olisi tehnyt hänestä vaarattoman eikä olisi nostanut kuolemattomuuteen. Sillä ei tosin olisi voittanut presidentinvaaleja.

Anja Snellman:

"I mourn the loss of thousands of precious lives, but I will not rejoice in the death of one, not even an enemy."

Martin Luther Kingin sanoin vastaan kyllä mutta kiitos ei, sillä ymmärrän amerikkalaisten vihan ja katharsiksen ja tunnen surua terrori-iskuissa kuolleiden tuhansien viattomien ihmisten ja heidän omaistensa kohtalosta. Mutta en silti osaa riemuita enkä varsinkaan riekkua kenenkään kuoleman vuoksi, en edes julmimman ja pahimman terroristin.

Tappamisesta riemuitseminen ja ruumiis-saaliin juhliminen tuntuu barbaariselta. Tämän koston toteuttaminen ei tee maailmasta kauniimpaa ja turvallisempaa paikkaa – päinvastoin.

Markku Jokisipilä:

Niin kuin amerikaksi sanotaan, he had it coming.

EI

Kersti Juva:

Osama bin Laden teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä. Hän oli tavattaessa aseeton eikä häntä ilmeisesti yritettykään ottaa vangiksi.

En tunne kaikkia asiaan liittyviä kansainvälisen juridiikan kiemuroita, mutta tällainen toiminta ei vastaaminun oikeustajuani.

Umayya Abu-Hanna:

Obaman puhe: USA:lla oli oikeus tappaa, koska tämä henkilö tappoi tuhansia amerikkalaisia, liittolaisia ja Yhdysvaltojen ystäviä. Hän tappoi miehiä, lapsia ja naisia ja jätti surevat perheet kaipaamaan omaisiaan.

Samaa logiikkaa voi käyttää monessa kontekstissa. Moni afgaani, irakilainen, palestiinalainen ja niin edelleen ajattelee samaa yhdysvaltalaisesta presidentistä.

Demokratiassa ajatellaan, että kansalaiset ja maailman kansalaiset ovat tasavertaisia ja samanarvoisia. Kannustetaanko muiden maiden kansalaisia korjaamaan vääryydet täsmälleen samalla tavalla kuin yhdysvaltalaiset korjaavat veljiinsä ja sisariinsa kohdistuneet vääryydet?

Annamari Vänskä:

Omissa silmissäni Obama muuttui yhdessä yössä Hammurabiksi. Silmä silmästä, hammas hampaasta – sekö on niin sanottujen. sivistysvaltioiden tulevaisuus? Vastenmielistä.

Paula Tuovinen:

Asia on moraalisesti vaikea. Olennaista on se, että tappamalla bin Ladenia terrorismia ei voida estää. Ehkä bin Ladenin tappaminen suorastaan kiihdyttää terrorismia.

Minulla ei ole varmaa eikä oikeaa kuvaa siitä, oliko koston kohde oikea. Enkä ole varma, onko moraalisesti oikein kostaa jättiläismäistä yhteiskunnallista ongelmaa tappamalla yksittäinen ihminen.

Bin Ladenin tappamisella World Trade Centerin kaksoistornien uhrit eivät myöskään herää henkiin.

En voi tietää, millainen asema bin Ladenilla on ylipäänsä ollut etenkin vuoden 2001 terrori-iskun suunnittelussa tai al-Qaida-verkostossa, joka lienee pikemminkin amebamainen liike kuin ylhäältä johdettu organisaatio. Tiedonvälityksestä on mahdotonta tiristää totuutta tai edes useampia totuuksia esiin.

Helpottavaa on kuitenkin tietää, että kommandot olisivat ilmeisesti napanneet bin Ladenin hengissä, jos tämä olisi antautunut.

Kirsi Virtanen:

Kenellekään ei saa olla oikeutta tappaa. Valtiollakaan ei pidä olla oikeutta tappaa.

Atso Almila:

Kysymys on sangen hankala vastattavaksi asteikolla kyllä–ei. En tunne kansainvälisen oikeuden alaa riittävän hyvin sanoakseni kyllä. Olisiko "oikeus" toteutunut, jollei olisi antauduttu "kostoon"? Vai oikeuttaako jatkuva sota tällaiseen?

Vastenmielistä on haudallatanssi, joka on Suomessakin menossa kaikenlaisina vitsailuina ja ivana. Omituista olisi, jos tapahtunut hillitsisi terrorismia.

Anne Moilanen:

En kannata kuolemanrangaistusta missään olosuhteissa.

Ullamaija Kivikuru:

Perusihmisoikeudet ja oikeus (ja velvollisuus) vastata teoistaan riippumattoman tuomioistuimen edessä kuuluu pahimmallekin rötöstelijälle.

Emme enää elä villin lännen aikaa.

Riikka Ala-Harja:

En hyväksy kuolemanrangaistusta. Uskon oikeusvaltioon, jossa käytetään tuomioistuinta ja rangaistaan jollakin muulla kuin kuolemalla.

Erikoisjoukkojen hyökkäyksestä ei ole tarkkaa tietoa. Ehkä bin Ladenin olisi voinut ottaa elävänä kiinni?

Bin Ladenin kuoleman jälkeen sekä USA:n hallitus että al-Qaida ovat tappaneet sotilaita ja siviilejä. Sama olisi tapahtunut ilman bin Ladenin kuolemaakin. Ei maailma ole muuttunut rajusti näiden päivien aikana.

Juha Herkman:

Ei Yhdysvalloilla ole sen enempää oikeutta tappaa ketään kuin millään muullakaan maalla tai yksittäisellä oikeushenkilöllä.

Kyse oli kostosta, johon voi olla moraalinen oikeus. Teon seurauksista ei ole vielä varmuutta. Toivotaan että se pikemminkin lisää globaalia turvallisuutta kuin vähentää sitä.

Jaakko Heinimäki:

Osama bin Laden teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä. Rikosoikeudellisesti asiassa ei kai tässä tapauksessa ole ongelmaa, mutta oikein se ei ole.

Osama ei ehkä ole ansainnut oikeudenmukaista kohtelua puolueettomine oikeudenkäynteineen, mutta oikeudenmukainen kohtelu ei olekaan mitään sellaista, mikä pitäisi ansaita.

Vastustan kuolemanrangaistusta, myös Osaman tapauksessa. Kantani nousee siitä yksinkertaisesta vakaumuksesta, että kun ihmisarvoa ja olemassaolon oikeutusta ei voi hankkia, niitä ei voi myöskään menettää.

Vaula Norrena:

Teloittaminen ilman oikeudenkäyntiä on yksiselitteisesti vastoin kansainvälistä oikeutta ja lakia.

Sodankin aikana on sotaoikeus. On tyrmistyttävää, järkyttävää ja järjenvastaista, että YK:n turvallisuusneuvostokin on ilmoittanut hyväksyvänsä teloituksen ilman oikeudenkäyntiä.

Bin Ladenin teloituksessa murhattiin lisäksi neljä viatonta ulkopuolista. Yhdysvallat tulisi asettaa kansainvälisen oikeuden eteen kaikista näistä viidestä teloituksesta.

Pirjo Hiidenmaa:

Ei missään tapauksessa. Eihän tässä oikeutta haettu vaan kostoa.

Kaiken lisäksi tällä varomattomalla pullistelulla vaarannetaan todennäköisesti monien turvallisuus ja vaikeutetaan elämää, kun valvontaa joudutaan tiukentamaan.

Seppo Lampela:

Bin Ladenilla oli oikeus oikeudenkäyntiin länsimaiseen tapaan. Myös siellä oltaisiin voitu julistaa kuolemantuomio.

Aseettoman miehen ampuminen on murha, oli kyseessä kuka tahansa. Tuolla toiminnalla USA ei eroa terroristeista.

Jani Leinonen:

Vuonna 2001 yhdysvaltalainen media levitti paheksuen uutiskuvia Afganistanin raaoista villi-ihmisistä, jotka juhlivat kaksoistornien sortumista. Nyt koko USA:n kansa tanssii bin Ladenin haudalla.

Nobelin rauhanpalkinnon saaneelta Obamalta toisen suvereenin valtion alueella toteutettu salamurhaoperaatio sekä käsky tappaa eikä vangita ja tuoda oikeuden tuomittavaksi ovat härskejä tekoja. Myös Guantánamo Bay on vielä auki, ja Wikileaks-vuodoista epäillyn Bradley Manningin kidutusrangaistus on aloitettu ennen kuin syytteitä on edes nostettu.

Alexis Kouros:

Aseettoman pariskunnan tappaminen heidän makuuhuoneessaan on murha, ei oikeutta. Se ei myöskään vaadi "suurta rohkeutta", kuten Obama sanoi puheessaan.

Sotilaat olisivat voineet yhtä helposti pidättää bin Ladenin, mutta oikeudenkäynti olisi paljastanut USA:n kannalta paljon kiusallisia asioita. Lisäksi se olisi antanut bin Ladenille puheenvuoron maailmanlaajuisen yleisön edessä. Obaman suuri sankariteko olisi voinut näin kääntyä häviöksi hänen vaalikampanjansa aikana.

"Terrorismin vastainen sota" on pohjimmiltaan konflikti arvoista. Tällä teloituksella Obaman hallinto valui suuren askeleen alemmaksi ja lähestyi vihollisensa arvoja.

Jopa binladeneilla täytyisi olla mahdollisuus reiluun oikeudenkäyntiin. Tähän pohjautuu koko länsimainen oikeuskäsitys.

Anna Kontula:

Oikeusvaltiossa ei terrorismiin vastata terrorismilla.

Minna Lindgren:

On vaikea hyväksyä kuolemantuomiota ja rangaistusta ilman oikeudenkäyntiä. En voi yhtyä Stubbin lapselliseen optimismiin maailmasta turvallisempana paikkana Osama bin Ladenin tapon jälkeen. Kostoa seuraa kosto, ei rauha.

Valitettavasti tämä ei ollut huono ooppera. Jos olisi, ihmisten hurraaminen ja riemu olisivat paikallaan, koska Obama ja Osama ryntäisivät yhdessä kiittämään yleisöä. Mutta jos oopperoissa olisi jatko-osia, ruumiita tulisi vieläkin enemmän.

Leena Lehtolainen:

Vaikea kysymys, mutta koska en hyväksy kuolemantuomiota, miksi hyväksyisin sen edes Osama bin Ladenin kaltaisen monituhatkertaisen murhaajan kohdalla?

Ilman muuta hänet piti saattaa vastuuseen kauheista teoistaan, joista piti saada ankara rangaistus. Osama olisi tuskin kohdellut vihollisiaan yhtään tämän lempeämmin, päinvastoin.

Oli hienoa, että hänet löydettiin ja myytti sitä kautta toivottavasti kaadettiin. Silti kosto ei ole sama asia kuin oikeus.

A.W. Yrjänä:

Maailmassa, jossa juhlitaan valtiomiestasolla salamurhaa ilman oikeudenkäyntiä, ei kukaan ole turvassa vastaavalta oikeudenkäytöltä.

Laura Kolbe:

Moinen käytös johtaa anarkiaan ja terrorismin kumuloitumiseen. Riittääkö USA:n tuomiovalta Pakistanin alueella?

Miksi tunnettu oikeusvaltio ei luottanut oikeuden voimaan? Salamurhat eivät historiassa ratkaise ongelmia, vaan ne luovat uusia jännitteitä.

Yhdysvallat on valinnut pelottavan tien maailmanpoliisina. Kuka on seuraava cowboy-kulttuurin uhri: dead or alive, kun jälkimmäinen vaihtoehto näyttää pudonneen pois?

Heikki Hiilamo:

Ymmärrän, miksi Obama loi tällaisen tappospektaakkelin, mutten hyväksy sitä. Washington pitää liittovaltion kasassa ja presidentin vallassa sotakehyksen avulla.

Osama olisi pitänyt tuoda oikeuden eteen. Se olisi ollut niiden arvojen mukaista, joita Yhdysvallat sanoo vaalivansa.

Pelkään, että tappo-operaatio ei edistä rauhaa ja ihmisoikeuksia, vaan päinvastoin lietsoo sotaa ja uusia ihmisoikeusloukkauksia. Harva rauhannobelisti on syyllistynyt moiseen teloitukseen! Tämä näkökulma saa sitä enemmän painoa, mitä tarkempia yksityiskohtia tapahtumasta on saatu.

Kyse ei ole vain periaatteesta. Obamalla olisi ollut aito mahdollisuus saada Osama vastaamaan teoistaan oikeuden eteen.

Ensimmäisen kerran joudun vakavasti pohtimaan sitä, oliko toivo paremmasta Yhdysvaltojen presidentistä sittenkin turha.

Maria Pettersson:

Osama bin Laden olisi pitänyt tuoda oikeuden eteen ja tuomita sivistysvaltion periaatteisiin sopivalla tavalla.

Teloittaminen – ilman oikeudenkäyntiä tai sen seurauksena – ei ole sellainen tapa.

Katja Tukiainen:

Yhdysvallat toimi maailmanpoliisina ja ilman oikeudenkäyntiä toteutti harkitun tapon eli murhan.

Johanna Korhonen:

Ihmisellä ei ole oikeutta tappaa toista ihmistä.

Pilvi Torsti:

Eurooppalaiseen ihmisoikeusajatteluun ei sisälly oikeutta ihmisen tappamiseen.

Monet tutkijapuheenvuorot (muun muassa Leena Malkki HS ke 4.5.) ovat lisäksi kertoneet, miksi terrorismin torjumisen kannalta bin Ladenin tappaminen oli todennäköisesti huono ratkaisu. Väkivalta ja terrorismi ei maailmasta väkivallalla häviä.

Katriina Järvinen:

Bin Laden todennäköisesti teloitettiin harkitusti, muuten DNA-testi ja merihautaus eivät olisi hoituneet niin nopeasti. Miten teloituksesta ilman oikeudenkäyntiä voidaan iloita ikään kuin hyvä olisi voittanut pahan?

Entä miten perustellaan neljän muun asunnossa olleen joutuminen teurastuksen kohteeksi – iloitaanko myös heidän kuolemastaan?

Koko näytelmä osoittaa julmaa ja irvokasta kaksinaismoraalia. Osaman surmaaminen ei tuonut maailmaan rauhaa, vaan varmisti kostonkierteen jatkumisen.

Arno Kotro:

Osama bin Laden oli yksi aikamme vaarallisimmista ja julmimmista rikollisista, mutta jopa hänet olisi pitänyt pyrkiä tuomaan kansainvälisen oikeusistuimen eteen. Moraalinen ylemmyys on menetetty, jos sorrutaan samaan raakuuteen, jota on asetuttu vastustamaan.

Amerikkalaisten juhlinta ei juuri erotu kriisialueiden irvokkaista uutiskuvista, joissa fanaattiset joukkiot ammuskelevat pick-upin lavalta milloin minkäkin verilöylyn kunniaksi.

Valkoisen talon antamat tiedot Obaman surmasta ovat ristiriitaisia, mikä viittaa siihen, että toiminta ei kaikin osin kestä päivänvaloa. Yhdysvalloilla ei ilmeisesti ollut yritystäkään vangita bin Ladenia elävänä, joten kyse on murhasta.

Hammurabin laki ei kuulu 2000-luvun kansainväliseen oikeuteen. Natsijohtajatkin vietiin oikeuden tuomittaviksi, ja siihen pitäisi pyrkiä myös terroristien kanssa.

Timo Valjakka:

Ei, etenkään niin suoralta kädeltä kuin miltä asia median välittämän tiedon valossa näyttää.

Elämää täytyy kunnioittaa, aina. Hyvin koulutetuilla erikoisjoukoilla olisi varmasti ollut taktiset ja tekniset keinot saada Osama bin Laden kiinni elävänä ja oikeuden eteen.

Kalle Haatanen:

Ei, mutta... Aivan viimeisimmät tiedot tilanteesta kertovat, että Osaman tavoiteltavissa oli aseita. Se kuitenkin kiertää asettamanne kysymyksen ja paljastaa, miten herkkä kohta tämä on amerikkalaisillekin.

Eurooppalaisia oikeusvaltion arvoja tulee kunnioittaa joka tilanteessa: kuolemanrangaistusta ei hyväksytä. Osama bin Ladenin tapaus herättää kuitenkin sadistisen moraalifilosofian kysymyksiä ("olisitko tappanut Hitlerin?").

Osama toden totta teoillaan lähestyi tällaista ekseptionalismia, poikkeusta säännöstä. "Tunnustan, että selkärangassani olisin valmis hyväksymään tämän teloituksen, mutta oikeusvaltion periaate joko on olemassa tai sitten sitä ei ole.

Siksi korkeampaan maalliseen hyvään, oikeusperiaatteisiin, nojautuen katson velvollisuudekseni sanoa, etten hyväksy tässäkään kuolemantuomiota. Mutta privaatissa joudun kärvistelemään tämän mielipiteen kanssa.

Akuliina Saarikoski:

Osama olisi pitänyt tuomita kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, yhdessä sodan toisten osapuolten, Bushin ja nyttemmin Obaman kanssa.

Guantánamon vankileiri, siviilien tappamiset, kidutukset ja salaiset vankien kuljetukset ovat myös rikoksia, joista jälkimmäiset ovat vastuussa ihmiskunnalle.

Katja Boxberg:

Ei, varsinkaan kun nyttemmin on käynyt ilmi, että Osama bin Laden ei ilmeisesti tehnyt vastarintaa hyökkäystilanteessa.

Kysymys on olemisen ytimessä: onko tappaminen oikeutettua, silloin kuin tähtäimessä on murhaaja?

Yhdysvaltojen tulkinta on sekin ymmärrettävä. Washington katsoo että kyseessä on sota terrorismia vastaan.

Terroristin murhaamisen jälkeen järjestetyt juhlat sen sijaan tuntuvat vastenmielisiltä.

Kaarina Kaikkonen:

Olen pettynyt Obamaan. Pönkittääkseen omaa sisäpoliittista asemaansa ja miellyttääkseen amerikkalaisia hän sortuu samaan kuin edeltäjänsä.

Maailma tarvitsisi Yhdysvaltain johtajaksi kekkosmaista valtiomiestä, joka pystyisi kääntämään kostonhimon asenteet rauhanomaisen yhteistyön rakennusvoimaksi entisen vihollisen kanssa.

Tämä jatkuva islamilaisten johtajien tappaminen lisää maailmaan epävarmuutta, kostonhimoa ja sotaa. Demokratian rakentamista käytetään tekosyynä alistamiseen ja tuhoamiseen, oman vallan jatkuvaan kasvattamiseen. Kuten Irakissa jo nähtiin, amerikkalaisten tuhoamisen ja kidutuksen jäljiltä olosuhteet pahenevat.

Tulevaisuudessa islamilainen maailma kokoaa voimansa ja kostaa. Saamme suuren sodan.

Jos halutaan tukea demokratian rakentamista, on aloitettava toisen kulttuurin kunnioittamisesta ja lasten koulutuksesta. Demokratia on kansanvaltaa ja vaatii kansalaisilta itsenäistä kykyä kantaa valtaa ja vastuuta myös yksilötasolla.

Diktaattoreihin tottuneet kansat eivät siihen muutokseen kykene yhden sukupolven aikana, ja isähahmon häpäisevä murhaaminen vain kasvattaa kostonhimoa.

Antti Nylén:

Tietenkään sekulaarilla valtiolla ei ole jumalallista tai moraalista oikeutta tappaa ketään.

Yhtä selvää on, että mikä tahansa sekulaari valtio voi käden käänteessä keksiä joukon laillisia tai käytännöllisiä oikeuksia kenen tahansa tappamiselle.

Mutta niitä ei siis "ole". Ne pitää valmistaa ad hoc.

Tappaminen on muutenkin eettisesti harmaata seutua. Periaatteessa asia on selvä, kuten on muotoiltu kristittyjen viidennessä käskyssä: "Älä tapa."

Mutta kun eletään, välillä myös tapetaan, usein jopa tarkoituksella. Siksi erityisesti juuri kristityt ajattelevat, että kun kuitenkin tapat, tiedä silloin tehneesi väärin ja kadu ankarasti.

Tämä on ikiaikaista kaksinaismoraalia. Mutta se on myös metafyysinen ratkaisu metafyysiseen ongelmaan. On väliä sillä, että katuu.

Amerikkalaisten juhlinta surmatyön jälkeen oli karkean antikristillistä.

Vatikaanin tiedotuksen johtaja Federico Lombardi lausui näin: "Kristitty ei koskaan iloitse ihmisen kuolemasta, tosin hän pohtii jokaisen ihmisen suurta vastuuta Jumalan edessä toivoen ja pyrkien siihen, että jokainen hetki olisi tilaisuus rauhan eikä vihan lisääntymiseen."

Johanna Sinisalo:

Osama bin Ladenin tappaminen oli todennäköisesti yhdysvaltalaisesta näkökulmasta monin tavoin perusteltua. Kyseessä oli kansallisen trauman hoito ja hetkellinen propagandavoitto.

Jos Osama olisi vangittu, Yhdysvallat olisi ollut pulassa väistämättömien vangin vapauttamisyritysten kanssa.

Mutta täysin periaatteellisella tasolla Yhdysvalloilla, kuten ei millään sivistyneellä valtiolla, pitäisi olla oikeutta julistaa kuolemantuomioita ilman oikeudenkäyntiä.

Petri Merenlahti:

Lainaan Amnesty Internationalia:

"US forces should have attempted to capture Osama bin Laden alive in order to bring him to trial if he was unarmed and posing no immediate threat.Osama bin Laden claimed responsibility for acts of terrorism amounting to crimes against humanity and has inspired others to commit similar acts. Perpetrators of such acts must be brought to justice in a manner consistent with international law."

Jarmo Papinniemi:

"Elävänä tai kuolleena" -retoriikka on vastenmielistä.

On järkyttävää, että edes YK ei sano mitään Osaman ottamisesta hengiltä ilman oikeudenkäyntiä.

Teivo Teivainen:

Kun tappo-olosuhteista ei ole luotettavaa tietoa, oikeuden määrittely on hankalaa. Aseettoman Osaman vastarinta tuskin oli niin voimakasta, että hänet oli sen vuoksi tapettava.

Osama olisi kuulunut tuomioistuimen eteen. Yhdysvaltain hallitukselle oikeudenkäynti olisi ollut niin kiusallista, että tappo lienee ollut harkittu valinta.

Tapon rikollisuusasteen määrittelyä helpottaa, että tekijä ei kiellä teon tapahtuneen. Toisaalta pelkkä tunnustus voi olla riittämätön peruste uskoa teon tapahtuneen. Toistaiseksi Osaman kuoleman varmentaminen on jäänyt Yhdysvaltojen kunniasanan varaan.

EN OTA KANTAA

Johannes Koroma:

Suunnitelmallinen tappaminen, varsinkin valtiojohdon päätöksellä, on äärimmäisen vastenmielinen ajatus hyväksyttäväksi. Silti yhä useammat valtiot tai niiden hiljaisen hyväksynnän saaneet terroristijärjestöt ovat ottaneet sen aseekseen ja tavakseen.

On vaikea arvioida, olisiko tässä tapauksessa vangitseminen ollut mahdollista ja mihin seurauksiin, todennäköisesti myös ulkopuolisten ihmisten kärsimyksiin ja ihmishenkien menetyksiin, se olisi johtanut.

Al-Qaidan tapa käydä uskonsotaa on aivan omaa luokkaansa ja ehkä vastatoimienkin pitää hyväksyä olevan poikkeuksellisia.

Max Arhippainen:

Periaatteessa elämä on minusta aina pyhä, eikä toisen ihmisen tappaminen ole koskaan hyväksyttävää.

Mutta jos olen rehellinen itselleni, en pysty tuomitsemaankaan USA:n päätöstä, ajatellen kaikkea mitä Osama bin Laden oli tehnyt ja mitä hän edusti.

Janne Saarikivi:

En halua väittää, että jollakulla olisi oikeus tappaa joku. En kuitenkaan yllättynyt siitä, että Yhdysvallat halusi Osaman tappaa eikä hänen kuolemansa aiheuta minussa erityisiä säälintunteita.

Sanomattakin on selvä, että kyseessä oli sairaan ja väkivaltaisen ideologian vaarallinen edustaja, jolla oli omallatunnollaan tuhansia syyttömiä uhreja.

Toinen asia sitten on, että Osama bin Ladenin tappaminen aiheuttaa varman koston, esimerkiksi terrori-iskun tai kaappauksen, joka puolestaan aiheuttaa koston kostamisen tarpeen. Tätä seuraa koston koston kosto, joka sekin kostetaan, eikä ihmiskunta näin ollen ikinä aikuistu.

Tämä on aistittavissa siinäkin, miten Amerikan korkein johto katseli Osaman teloitusta suorana lähetyksenä sipsejä mutustellen kuin parhaasta baseball-ottelusta nauttien.

Mikko Lehtonen:

En tunne juridiikkaa kylliksi. Silti ei voi olla tulematta mieleen, että bin Ladenin surmaaminen palvelee ehkä enemmän presidentti Obaman sisäpoliittisia tarpeita kuin terrorismin vastaista taistelua.

Sivusta on tietenkin helppo sanoa, mutta jos Yhdysvallat halusi nimenomaan surmata bin Ladenin, tätä olisi voinut yrittää siten, että tämän tukijat eivät olisi saaneet tietää johtajansa kohtalosta.

Näin olisi voitu välttää edes joitakin niistä vastaiskuista, joita tulemme lähiviikkoina, -kuukausina ja -vuosina todistamaan.

Helena Hiilivirta:

Toivottavasti Valkoinen talo ei kuitenkaan julkista kuvia kuolleesta Osamasta, vaan jättää al-Qaidan edelleen epätietoisuuden valtaan, jolloin toivottavasti muutoin todennäköisen kostoiskun toteuttamisen perustelu jää toteutumatta.

Erkki Tuomioja:

Haluan eritellä asiaa vähän toiselta pohjalta. Siitä, miten Osama bin Laden jäljitettiin ja sai surmansa, on toistaiseksi olemassa vain Yhdysvaltain viranomaisten kontrolloidusti anniskelemaa tietoa.

Sinänsä terroristijohtajan surmaamistapa on johdonmukaisesti Yhdysvaltain terrorismin vastaisen sodan retoriikan ja sen itsensä määrittelemien sääntöjen kanssa linjassa. Toinen asia on, onko Yhdysvaltain linja kuitenkaan paras tai edes toimiva tapa kitkeä terrorismia maailmasta.

Katson, että Osama bin Ladenin saattaminen kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen vastaamaan teoistaan olisi ollut paljon vakavampi isku terrorismille ja muullekin rikollisuudelle, kuin nyt nähty voimapolitiikan juhlinta. Voi olla että se olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta, mutta ainakin sitä olisi kannattanut yrittää.

Jos siinä olisi onnistuttu uskon, että se oikeusvaltioperiaatteen suurena voittona olisi myös auttanut tekemään maailmasta vähän turvallisemman ja paremman paikan elää. Iskujen, vasta-iskujen ja koston kierteessä elävä maailma ei sellainen ole.

Matti Kalliokoski:

Yhdysvalloilla oli oikeus yrittää ottaa Osama bin Laden kiinni.

On myös mahdollista, että tällainen kiinniottoyritys voi johtaa kuolemaan.

Jos Yhdysvalloilla ei kuitenkaan ollut tarkoitustakaan saattaa Osama bin Ladenia oikeuden eteen vaan vain surmata hänet, teko ei ollut hyväksyttävä.

Tästä ei nykytiedolla voi sanoa mitään varmaa.

Toivottavasti linja on, että suuretkin roistot kuuluvat oikeuteen.

Minna Tawast:

Yhdysvalloilla oli YK:n tuki operaatiolleen, muun muassa Martin Scheinin kutsui operaatiota lailliseksi, monet terrori-iskujen omaiset tuntevat varmasti saaneensa jonkinlaista oikeutta, vangittu terroristijohtaja olisi saattanut olla suurempi turvallisuusuhka kuin kuollut terroristijohtaja ja niin edelleen.

Osaman tappamista puoltava lista on pitkä ja ymmärrettävä. Sen sijaan riemua siitä, että hänen tappamisensa hillitsisi muita terroristeja tai vähentäisi terrorin pelkoa maailmassa, en ymmärrä ollenkaan. Se on naiivia.

Jokaisen omasta moraalikäsityksestä riippuu, kuinka oikeutettuna ihmisen tappamista pitää. Meidän kristinuskoon perustuva moraalimme kieltää sen yksiselitteisesti ja silti olemme luoneet erilaisia järjestelmiä, joiden puitteissa sallimme tappamisen silmää räpäyttämättä.

Henkilökohtaisesti en käyttäisi tapaamisen yhteydessä "oikeutus"-sanaa lainkaan. Saatan kyllä kuvitella tilanteen, jossa toisen tappaminen on ainoa vaihtoehto. Silloin tekoon joudutaan.

Irina Krohn:

Jos olisi saanut kuolemantuomion USA:ssa oikeuden käynnin jälkeen. Tämä olisi ollut laillista.

Henkilökohtaisesti en kannata kuolemanrangaistusta.

Jos Pakistanissa on käyty aito taistelu, on surmaaminen osa sen luonnetta.

Juha-Pekka Hotinen:

Jos tarkoituksena oli ottaa bin Laden kiinni elävänä ja viedä oikeuteen ja tämä ryhtyi aseelliseen vastarintaan, tappaminen oli oikeutettu toimi.

Mutta jos tarkoituksena oli alun perinkin tappaa hänet, kyse on puhtaasta kostoretkestä ja Rambo-diplomatiasta, jota ei voi hyväksyä.

Mutta kummasta oli kyse? Emme tiedä emmekä luultavasti saa koskaan pitävästi tietää.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi