HS-raati: Aatteelliset erot näkyvät nyt puolueiden sisällä

Nykyinen puoluejako osoittaa, miten markkinat toimivat, tuumii professori Alf Rehn. Puolueet yrittävät olla "asiakkaille" mieliksi.

"Aivan kuten ruokakaupat, kaikki puolueet tarjoavat samaa. Ja kuluttajat ovat tottuneet tähän."

Kunpa tietäisi, mitä arvoja puolueet todella käytännössä edistävät, huokaa professori Kari Uusikylä.

"Härskeimmätkin oman edun tavoittelijat ja kansaa eriarvoistavat kivisydämet ovat olevinaan hyvinvointimme takuumiehiä. He 'välittävät' (osakkeita), 'hoitavat' (omia salkkujaan) ja 'kannustavat' (ahneuteen)."

HS-raadin vastaajista 53 prosenttia ajattelee, ettei nykyinen puoluejako vastaa suomalaisten arvoja. Hieman alle kolmannes uskoo, että puolueiden ja äänestäjien arvot kohtaavat ainakin jollain tavalla.

Arvoliberaalien ja -konservatiivien välinen taistelu on nousemassa ensi sunnuntain eduskuntavaalien pääkysymykseksi, arvioi suomentaja Jukka Mallinen. Hän uskoo, että liberaalien ja konservatiivien raja jakaa kaikkia puolueita.

"Puolueiden sisältä löytyvät haaleina tai kirkkaina liberaalioikeisto, liberaalivasemmisto, konservatiivioikeisto ja konservatiivivasemmisto", täydentää toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Yleispuolueissa yksilöiden väliset erot ovat puolueiden välisiä eroja suurempia, kiteyttää mediatutkija Juha Herkman.

Niin kokoomuksen kuin Sdp:n sisälle mahtuu koko suomalaisten arvomaailma, ja näiden yleispuolueiden äärilaidat poikkeavat suuresti toisistaan, huomauttaa kirjailija Leena Lehtolainen.

"Myös sukupuoli näyttää näissä vaaleissa merkitsevän huomattavasti muutamia aiempia eduskuntavaaleja enemmän."

Historiallisiin ammatti- ja asuinympäristön eroihin perustuva puoluekartta ei enää päde, arvioi kuvataitelija Osmo Rauhala. Hänen mukaansa puoluekirjoa pitäisi olla nykyistä enemmän, tai sitten nykyisten puolueiden pitäisi liberalisoitua entisestään.

"Ainakin omat arvoni löytyvät suomalaiselta kentältä vasta – kun yhdistää pari puoluetta."

Viestinnän tutkija Anu Kantola on kuullut, että Yhdysvalloissa ihmisen puoluekannan voi päätellä siitä, piiskaako hän lapsiaan.

"Voisi kuvitella, että meikäläinenkin puoluejärjestelmä alkaa hakeutua samaan suuntaan: keskiluokkaa erottelevat kysymykset, joissa vastakkain ovat salliva liberaalisuus sekä kuria ja järjestystä vaativa konservatiivisuus."

Arvoilla viitataan usein harhaanjohtavasti pelkästään uskonnon, sukupuolen ja seksuaalisuuden kaltaisiin intiimeihin asioihin, pahoittelee visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä. Hän muistuttaa, että arvoihin perustuvat myös vero- ja talouspoliittiset ratkaisut sekä maahanmuuttopolitiikka.

Äänestäminen on nykyisin "kuin mitä tahansa hifistelyä", sanoo johtaja Matti Apunen.

"Suuret aatteet eivät enää riitä. Äänestäjä vaatii tarkemmin juuri hänelle räätälöityjä puolueita."

Arvojen sijaan puolueet edustavat nykyisin enemmän tai vähemmän kuviteltuja etu- tai samastumisryhmiä, määrittelee muusikko A. W. Yrjänä.

Olennaisia arvoulottuvuuksia on vähintään yhdeksän, ja niitä yhdistelemällä saataisiin arvopohja vähintään 512 puolueelle, laskee professori Jaakko Aspara.

"Se olisi toki jo liikaa."

Kielentutkija Janne Saarikivi kaipaa Suomeen ainakin talouspoliittisesti oikeistolaista, mutta ihmiskäsitykseltään selkeästi liberaalia puoluetta sekä vihervasemmistolaista puoluetta, jolla olisi myös konservatiivisiksi miellettyjä arvoja. Itse hän äänestäisi mieluiten kristinuskon ihmiskuvaa puoltavaa vasemmistopuoluetta.

"Nämä nykyisten puolueiden 'kristilliset' arvot ovat kaiken tämän vastakohta."

Puolueiden sisäinen hajonta arvokysymyksissä on äänestäjän kannalta parempi vaihtoehto kuin monoliittiset blokit, järkeilee professori Kari Enqvist.

"Äänestäjä voi vaihtaa puoluetta sen mukaan, millaiset kysymykset hän kulloinkin kokee tärkeiksi, mutta silti pysyä samalla arvokartalla."

Dosentti Risto Volasen mielestä suomalaiset puolueet ovat historiansa kuluessa uudistuneet sisäisesti jo monta kertaa – ja uudistuksissa parhaiten onnistuneet ryhmät ovat myös pysyneet elinvoimaisina.

"Perinteiset kolme puoluetta ovat lähellä toisiaan, koska 80 prosenttia kansalaisista on myös."

Vaikka perinteinen puoluekenttä on aikansa elänyt, uutta syvällistä muutosvoimaa ei ole näköpiirissä, pohtii elokuvatutkija Antti Alanen.

"Vihreiden ja perussuomalaisten nousu on merkittävä, mutta niissä ei ole substanssia suurimmiksi poliittisiksi voimiksi pitkällä tähtäyksellä."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi