HS-raati: Ahtisaaren kohtelu ei ollut kohtuutonta

Seitsemän kymmenestä HS-raadin vastaajasta katsoo, ettei vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari ole saanut Suomessa kohtuutonta arvostelua presidenttikaudellaan 1994–2000 tai sen jälkeen. 16 prosenttia on päinvastaista mieltä.

Presidenttikaudellaan Ahtisaari paljastui ylhäiseksi YK-byrokraatiksi, vaikka esiintyi aluksi kansanmiehenä ja muumipappana, sanoo toimittaja Timo Harakka. "En ole tavannut ketään, joka olisi kaivannut Ahtisaarelta toista kautta. Hänen presidenttikautensa kestävin perintö oli se, että hän riisui presidentin kohtuuttomaksi kasvanutta arvovaltaa."

"Ahtisaari osui saumaan, jossa presidentin hahmon ympärillä leijuvan vaikenemisen ja kyselemättömän arvostuksen aika oli lopullisesti ohi", arvioi säveltäjä Lotta Wennäkoski.

Lama-Suomessa Ahtisaaren ulkomuotoon kiinnitettiin ennennäkemätöntä huomiota ja presidentin ivaaminen oli oopiumia kansalle, tulkitsee visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä.

"Ahtisaaren lihavuutta luettiin kuin piru raamattua: se tuntui paljastavan, ettei poliittisella eliitillä ollut halua nousta ruumiillisten ja lihallisten halujen yläpuolelle talousahdingossa kamppailevien rehtien kansalaisten vuoksi."

Ahtisaarta on kohdeltu liian lempeästi, valittaa puolestaan kuvataiteilija Jani Leinonen. Hänen mielestään Irakin sotaa puolustanut ja suuryritysten hallituksissa istunut Ahtisaari ei edusta ihmiskasvoista kapitalismia. "Herra Nobel kääntyi haudassaan, kun rauhanpalkinnon saaja kehotti heti kotimaataan liittymään sotilasliitto Natoon ja vähättelee yli miljoonan palkintosummaa pieneksi."

"Näin äkkiseltään tulee mieleen joitakin satoja tuhansia suomalaisia, joita Suomi on kohdellut kaltoin", laskee kirjailija Tuomas Kyrö. "Martti Ahtisaari tai kukaan muukaan presidentti ei kuulu siihen porukkaan."

Vallanpitäjien pilkkaaminen on demokratiaa, toteaa professori Kari Enqvist.

"Tuskin Ahtisaarikaan haluaisi olla mikään Kim Jong-il", arvelee mediatutkija Juha Herkman.

"Jessus, jos ei päättäjiä arvostella saa, vaikka aina penätään julkisen keskustelun vähäisyyttä", päivittelee professori Ullamaija Kivikuru.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi