HS-raati: Ei joulua ilman Jeesusta

Joulu tarvitsee Jeesusta, uskoo 62 prosenttia HS-raadin vastaajista. Neljänneksen mielestä Jeesus ei ole joulunvieton kannalta välttämätön.

Joululla on syy ja merkitys, sanoo professori Martti Koskenniemi. Hänestä juhla ohjaa peruskysymysten äärelle nekin, jotka eivät ole uskonnollisia. "Joulu ilman Kristusta olisi kuin itsenäisyyspäivä ilman Suomea tai lakkiaiset vailla ylioppilaskirjoituksia."

Jeesus muistuttaa joulun puhtaudesta, rauhasta ja hyväntahtoisuudesta, luettelee ateistiksi tunnustautuva ja kirkosta eronnut semiootikko Vaula Norrena.

"Mitä joulu olisikaan ilman Jeesusta, pelkkää jingle bellsiä ja tavarabakkanaalia, vai?"

"Tarvitsemme jouluna Jeesusta, jotta unohtaisimme itsemme ja näkisimme lapsen", lausuu ohjaaja Virpi Suutari.

Jeesusta tarvitaan jouluna muistuttamaan muun muassa rakkauden kaksoiskäskystä, professori Juha Sihvola. "Sen sijaan joulupukki olisi paikallaan julistaa vaaralliseksi epäjumalaksi ja karkottaa esimerkiksi Etelänapamantereelle."

Jeesuksesta vapautettu joulu muuntaa joulupukin esikuvan, piispa Nikolauksen, pelkäksi kerskakulutuksen kamasaksaksi, valittaa pastori ja tietokirjailija Jaakko Heinimäki. Koulun kuusijuhlassa varotaan kaikkea kristinuskolta haiskahtavaa ja lauletaan listahittejä.

"Monikulttuurisuuden Troijan hevosen peräaukosta pulpahti amerikkalaisviihteen monokulttuuri. "

Koulujen joulujuhlien järjestämistä arkaileva maa saa vaipuakin "lenkkimakkarataikinaa muistuttavaan löysään, hengettömään helvettiin, johon se niin näyttää kaipaavan", jyrisee muusikko A. W. Yrjänä.

"Luovutaan kaikista perinteistä ja vaihdetaan ne mainoksiin ja lässytykseen. Ai, niinhän me ollaankin jo tehty."

Uskonnon kiihkeä karsiminen joulunvietosta tuntuu suomentaja Kersti Juvan mielestä yhtä mauttomalta kuin uskonnon tuputtaminen.

"Koskahan vaaditaan juhannukselle pakanallisempaa nimeä joka ei viittaa Pyhään Johannekseen?"

Amerikkalainen tapa neutraloida joulun uskonnollista sisältöä esimerkiksi välttämällä Kristukseen viittaavaa Christmas-sanaa joulun ajan "sesonkitervehdyksissä" ei innosta Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajaa Irina Krohnia.

"Samalla tavalla voimme saada Allahin siunaustoivotuksen muslimilta ilman, että meidän pitäisi kokea se loukkauksena."

Monikulttuurisuudessa erilaisten kulttuuristen hahmojen pitäisi suvaita toisiaan, linjaa suomentaja Jukka Mallinen. "Se, että Jeesus, Krishna tai Väinämöinen sensuroidaan pois, on keskiaikaa, pietismiä."

Kristillinen hyvän tahdon juhla voi vastustaa kyynisyyttä, pohtii kuvataiteilija Silja Rantanen. "Siihen tarvitaan arvoperusta – luumukiisseli ja taulutelevisio eivät yksin riitä."

Yhteisö tarvitsee vakiintuneita juhlia rytmittämään vuotuista elämää, eikä mielivaltainen talviloma korvaisi merkitykseltään joulua, sanoo professori Jaakko Hämeen-Anttila. "Yhteisössä, jonka valtaenemmistö kuuluu eri kirkkoihin, joulun uskonnollinen yhteys on luonteva."

Pakanat eivät olisi kirjailija Johanna Sinisalon mukaan hyväksyneet kristinuskon levitessä joulua, ellei sitä olisi yhdistetty talvipäivänseisauksen juhlinnan perinteeseen. "Joulun tärkein funktio ei mielestäni ole ollenkaan uskonnollisuus, vaan pitkän, pimeän talven katkaiseminen valoisalla ja yhteisöllisellä juhlalla."

Päivän pitenemisestä voi iloita kuka tahansa uskonnosta ja maailmankatsomuksesta riippumatta, toteaa politiikan tutkija Iivi Anna Masso.

"Luonnon ja valon rytmi on pysyvämpää kuin mitkään uskonnot tai ideologiat."

Joulu on kolumnisti Kirsi Pihan mielestä ainoita juhlia, joissa korostuvat rauhoittuminen, oleminen, perhe ja läheiset. "Siksi joulu on tärkeä. Jeesuksesta riippumatta."

Joulu ja Kristuksen syntymäjuhla pitäisi erottaa toisistaan, esittää sarjakuvataiteilija Ville Ranta. "En kannata nykyjoulun kaltaista superjuhlaa, jossa ei ehdi keskittyä muuhun kuin roskien viemiseen."

Kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen ehdottaa, että joulua vietettäisiin vain joka kolmas vuosi. Muina vuosina juhlittaisiin vuorotellen "saamattomuuden juhlapäivää" ja antiikin Rooman keskitalvenjuhlaa saturnaliaa.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi