VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati: Euroedustajan on ajettava Suomen etua

Lähes puolet HS-raadin vastaajista katsoo, että suomalaisen europarlamentaarikon pitää ajaa Suomen etua. Euroedustajalle toissijaisena tai merkityksettömänä kansallista etua pitää runsas kolmannes.

Europarlamentaarikkojen lojaaliudesta kotimaataan, sen hallitusta, puoluettaan ja europarlamenttiryhmäänsä kohtaan väiteltiin tiistaina eduskunnassa. Myös pääministeri Matti Vanhanen on moittinut suomalaisia meppejä Suomen edun vastaisesta toiminnasta.

Suomen syrjäisen sijainnin, vaikean geopoliittisen aseman sekä kulttuuri- ja kielialueen pienuuden pitäisi vaikuttaa europarlamentaarikkojen päätöksentekoon, luettelee kirjailija Johanna Sinisalo.

"Se ei tarkoita Suomen edun ajamista jääräpäisesti ja yksisilmäisesti kaikissa kysymyksissä, mutta suomalaisten edustajien päällimmäinen tehtävä ei liene tehdä suuria yleiseurooppalaisia linjanvetoja."

Pienen maan kansalaisten valitseman edustajan on pidettävä huolta maansa eduista, vaatii galleristi Ilona Anhava.

Elleivät suomalaiset maansa tuntevat ja kansansa valtuuttamat edustajat aja Suomen etua, sitä ei tee kukaan muukaan, päättelee arkkitehti Harri Hautajärvi. Hänen mukaansa ei ole pelkoa siitä, että pienen maan edustajat voisivat jyrätä läpi vain omaa kansakuntaa hyödyttäviä päätöksiä EU:n yhteisen edun kustannuksella.

Euroedustajat saavat mandaatin alueelta, jonka "tajua" he tuovat europarlamentissa ilmi, perustelee ympäristökirjailija Juha Kuisma.

Jos europarlamentaarikon ensisijainen tehtävä olisi edustaa paneurooppalaisia aatteita, tarvitaanko ylipäätään kansallisia vaaleja, kysyy Six Degrees- ja Helsinki Times -lehtien päätoimittaja Alexis Kouros.

"Siinä tapauksessa olisi pystyttävä äänestämään koko Euroopassa ketä tahansa ehdokasta puolueen mukaan."

Ei eduskunnankaan tehtävä ole ajaa Suomen etua, vaan teettää ihmisten valitsemilla ihmisillä päätöksiä, toteaa kuvataiteilija Silja Rantanen.

"On Suomen edun vastaista, että kansanedustajilla ei ole täsmällisiä pätevyysvaatimuksia. Demokratian kannalta se on silti oikein."

On kuvottavaa totalitarismia edes kuvitella, että on olemassa kaikille suomalaisille yhteinen "Suomen etu", parahtaa toimittaja Timo Harakka.

'Suomen edulla' on puolustettu Kekkosen valintaa ilman vaaleja, suuryritysten erityisetuja, maatalouden tukiaisia, julkisten palvelujen leikkauksia ja löperöä aselakia. Se on argumentti, jota käytetään, kun ei ole oikeita perusteluita tai rohkeutta antautua avoimeen keskusteluun."

Euroedustajien tehtävä on ajaa äänestäjiensä asiaa, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

"Jos esimerkiksi parlamentaarikko on valittu niiden suomalaisten äänillä, jotka eivät halua suojella norppaa, hänen tehtävänsä on edustaa tätä kantaa parlamentissa, vaikka se tuskin on yleisesti Suomen etu, norpan edusta nyt puhumattakaan."

Mikä on "Suomen" etu ilmastonmuutoksessa, kyselee professori Mikko Lehtonen.

"Onko se sama kuin 'suomalaisen' teollisuuden?"

Suomen pitkän tähtäimen etu on tukea eurooppalaista oikeudenmukaisuutta eikä hirttäytyä kansalliseen tai eri luokkien itsekkyyteen, maalailee suomentaja Jukka Mallinen.

Jos Nurmijärveltä eduskuntaan valittu poliitikko ajaisi vain Nurmijärven etua, kutsuisimme häntä pikkusieluiseksi ja näköalattomaksi siltarumpupoliitikoksi, kommentoi professori Kari Enqvist.

EU:n kokonaisetu on kansallisvaltioiden vaali- ja etupiirijakoa tärkeämpi, linjaa dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

"Koska puolueryhmittymät ovat sisäisesti niin heterogeenisiä kuin ovat, kokonaisuuden edun päätteleminen jää paljolti edustajan itsensä vastuulle."

Poliitikolle Suomen etu tarkoittaa poliitikon etua, määrittelee kirjailija Juha Seppälä.

"Jokainen poliitikko äänestää foorumista riippumatta aina kannatuksensa sekä ääniosuutensa säilyttämisen tai kasvattamisen puolesta."

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko. Artikkelisarja jää kesätauolle.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi