HS-raati: Guggenheimin torjuminen olisi mielipuolista

Maailmassa ei ole kaupunkia, joka kieltäytyisi Guggenheim-museosta, sanoo toimittaja Minna Lindgren. Kuten 56 prosenttia HS-raadin vastaajista, hän uskoo Helsingin tarvitsevan museon.

"Toisaalta, jos Suomi haluaa jatkaa omalaatuisen primitiivisen metsäkansan brändiä, näyttävä kieltäytyminen vahvistaisi sitä."

Guggenheimin torjuminen olisi mielipuolista, säestää professori Jaakko Aspara.

"Torjumista voisi verrata tilanteeseen, että Beatles olisi valmis tulemaan omistamaasi ravintolaan soittamaan livekeikan ja Paul Bocuse hoitamaan illan tarjoilut, mutta sinä sanot ei kiitos."

Uusi

museo kohottaisi Helsingin profiilia sivistyskaupunkina, vakuuttaa professori Juha Sihvola.

"Olen valmis maksamaan veroa ja osallistumaan keräyksiin loistavan konseptin puolesta."

Guggenheim määrittäisi Suomen uudella tavalla ja pysyvästi kansainväliselle taidekentälle, uskoo kuvataiteilija Osmo Rauhala.

Loistava tilaisuus ei toistu, epäilee professori Kari Enqvist.

"Voi hyvin kuvitella, että kun Guggenheim seuraavan kerran suunnittelee haarakonttoria, katse ei enää osuisi Suomeen, vaan Venäjään."

Museo

lisäisi matkailua ja kulttuurielämän vuorovaikutusta, ja suomalaisella taiteellakin olisi annettavaa Guggenheimille, arvioi arkkitehti Harri Hautajärvi.

"Suuret amerikkalaiset museot osaavat popularisoida modernia ja nykytaidetta massoille."

Jo uutinen Guggenheim-selvityksestä nosti Helsingin monen ulkomaisen lehden sivulle, huomauttaa toimittaja Kirsi Virtanen.

"Ei huono saavutus markkinointimielessä. Ja olisihan se hienoa, että maastamme tehtäisiin juttuja muutoinkin kuin sääskentappo- ja akankantokisojen aikaan."

Jännittävä maailmanluokan museorakennus voisi jo sinällään olla turistinähtävyys, josta voisi tulla maailmanlaajuisesti uusi Helsinkiä merkitsevä symboli, tuumii päätoimittaja Anne Moilanen.

"Mutta pliis, ei marmoria julkisivuihin!"

"Guggenheim-pöhinä" perustuu ajatukseen, että nyt on mahdollisuus saada Helsinkiin jotakin, jota on jo muualla, kritisoi kielentutkija Janne Saarikivi. Hänestä tällainen ajattelumalli on "vihoviimeisen kökköbanaanimaan kulttuurikateellisen eliitin lohduketutti".

"Maailmaan mahtuu yksi hopeinen Frank Gehryn vimmainen monumentalistinen pläjäys. Se on jo Bilbaossa. Ei sitä voi monistaa. Jos lisää samanlaisia tuutteja nostatetaan Abu Dhabiin, Guadalajaraan, Helsinkiin ja Kärsämäelle, seurauksena on vain haukottelua."

Viidennes vastaajista ei pidä Guggenheim-museota Helsingille tarpeellisena. Päätoimittaja Soila Lehtonen kysyy, mistä "arkkitehtien märkään uneen" otettaisiin rakennus- ja ylläpitorahat tai "pääsylipunmaksajat tänne räntäsateessakin houkuttava ihmetaide".

Uuden museon lisäarvo jää vähäiseksi, jos näyttelyitä rahoitetaan ja suunnitellaan kotimaisin varoin ja voimin, huomauttaa kuvataiteilija Silja Rantanen. "Parasta olisi, jos Guggenheim tulisi ja maksaisi itse itsenäisesti päättämiensä näyttelyiden järjestämisen."

Guggenheim on brändi, ja brändi on kaupan eikä taiteen käsite, sanoo elokuvatutkija Antti Alanen.

"Guggenheim-nimeä ei taidepiireissä pidetä itsestään selvänä laadun takeena. Sitä on kutsuttu myös museomaailman McDonaldsiksi".

Guggenheimin nerokas bisnesmalli saa kansakunnat kilpailemaan kritiikittömästi museoketjun toimipaikoista, mutta "McGuggenheimilaisuus" voi johtaa myös koko G-brändin vesittymiseen tai taiteen äärikaupalistumiseen, epäilee päätoimittaja Saila-Mari Kohtala.

"Puolueetonta taidetta, kuten myös tiedettä, on oltava myös ilman kytköksiä niin sanottuun isoon rahaan."

Suomentaja Jukka Mallisen mielestä Guggenheim-projekti näyttää "kulttuuri-imperialistiselta hypetykseltä, jossa meidän osamme olisi olla rahoittava kulttuurinen siirtomaa".

"Kiasman ja Ateneumin kävijämäärät laskevat, Kulttuurien museo pistetään kiinni, mutta samaan aikaan ollaan valmiita perustamaan tänne amerikkalaisen museon filiaali", kummastelee päätoimittaja Eilina Gusatinsky.

"Eihän taidelaitosta voi kopioida muihin maihin Ikean tapaan, vai voiko?"

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi