HS-raati: Jouluevankeliumi sopii koko koululle

Jouluevankeliumi sopii kouluun siinä missä sininen risti lippuun tai mämmi pääsiäiseen, määrittelee päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

"Jos lähdetään siitä, että kaikki symbolisia latauksia sisältävät tavat ja asiat poistetaan, jää jäljelle pelkkä keinotekoinen tyhjiö."

Kuvataiteilija Silja Rantasen mielestä jouluevankeliumi on mielialaa kohottava ydinkertomus, jonka lukemisrituaali on kunnianosoitus historialle.

"Pyyhepäisten paimenten sensuroiminen puurojuhlista on hätävarjelun liioittelua."

HS-raadin vastaajista 73 prosenttia pitää jouluevankeliumia koulun kuusijuhliin sopivana ohjelmana. Monet koulut ovat korvanneet perinteisen seimikuvaelman uskonnollisesti neutraalina pidetyllä ohjelmalla, jotta uskonnottomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat oppilaat voisivat osallistua yhteiseen juhlaan.

Yritykset rakentaaa "uskontoneutraaleja" juhlia ovat tragikoomisia, arvioi toimittaja Minna Lindgren.

"Muistan päiväkotijuhlan, jossa muslimilapset tanssivat piirissä kristittyjen kanssa laulaen: 'Porsaita äidin oomme kaikki'. Jeesusta ei mainittu. Oliko se siis uskontoneutraali tilaisuus?"

Monikulttuurisuus ei saisi johtaa kulttuurittomuuteen, sanoo dosentti Risto Volanen.

Jouluevankeliumi on suomalaista jouluperinnettä ja kulttuurihistoriaa, tähdentää professori Jaakko Hämeen-Anttila. Hänen mielestään uskomusperinteen karsiminen laimentaisi joulun arjeksi.

Miksi joulusta halutaan poistaa sisältö ja historia, mutta jättää tyhjät kuoret, ihmettelee esseisti Antti Nylén.

"En tajua näin hervotonta järjenvastaisuutta."

Pappi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäki harmittelee, että "myyttisen kielen imeytymishäiriöstä kärsivät vapaa-ajattelijat" ovat riisuneet kristillisen tarinan pois joulujuhlista. Tilalle ovat tulleet diskotanssit Lady Gagan tahtiin.

"Kun haetaan sellaista ohjelmaa, joka ei loukkaisi ketään, päädytään samaan massaviihteeseen, mitä kaikki paikat muutenkin pursuavat."

Jos jouluevankeliumi ei käy joulujuhlaan, niin luovutaan koko joulusta, uhittelee rockmuusikko A.W. Yrjänä.

"Istutaan pimeässä syömässä kylmää tofukalkkunaa eikä puhuta mitään, niin kukaan ei saa säröä sieluunsa."

Johtaja Matti Apusen mukaan jouluevankeliumissa ei ole mitään aggressiivista tai poissulkevaa.

"Kristinuskoa ei voi erotella suomalaisesta kulttuurista kuin perunanpaloja sopasta, siksi syvällä kristinuskon arvot ovat etiikassamme."

Seimen Jeesus sopisi esikuvaksi koko maailmalle, ylistää professori Kari Uusikylä.

Jouluevankeliumi on kristinuskon satu, joka kertoo kauniilla tavalla myytin Jeesuksen syntymästä, tuumii kirjailija Claes Andersson.

"Miksi tätä kertomusta pitäisi sensuroda? Se ei loukkaa ketään eikä pyri ketään käännyttämään kristinuskoon."

"Hyville tarinoille on aina sijansa. Luetaanhan kouluissa Harry Pottereitakin", pohdiskelee mediatutkija Juha Herkman.

Sadunomainen jouluevankeliumi sopii lapsille, sillä se on riittävän kaukana ristiinnaulitsemisista ja helvetin tulista, kiittelee arkkitehti Antti Ahlava.

Joulujuhla on täynnä ristiriitaisia elementtejä eri aikakerrostumista, muistuttaa ympäristökirjailija Juha Kuisma.

"Muun muassa joulukuusi on selkeä 'pakanallinen' viesti talven ja pimeän voittavasta elävästä luonnosta."

Myös joulupukin alkujuuria ovat katolinen pyhimysusko ja pakanalliset perinteet, kommentoi professori Jaakko Aspara. Suomalaisesta talonpoikaishistoriasta ja muinaissuomalaisuudesta voi löytää nykypäivään aidompia jouluperinteitä kuin tänne tuodusta kristinuskosta, arvelee arkkitehti Harri Hautajärvi.

Myös muiden kulttuurien vastaavia fiktioita voisi käyttää koulun eri juhlissa, ehdottaa dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

Kouluihin joulun ajan sairaalloinen uskonnolla mässäily ei todellakaan sovi, jyrähtää toimittaja Kirsi Virtanen.

"Suomalainen koulujärjestelmä on tiukasti naimisissa uskonnon kanssa. Se on asia, jonka pitäisi hävettää kaikkia."

Raadin vastaajista 21 prosenttia ei ottaisi jouluevankeliumin kaltaista kristillistä ohjelmaa koulun juhliin. Esimerkiksi Enkeli taivaan -virsi ei sovi koulujuhlassa esitettäväksi, sillä se loukkaa uskonnottomia ja muunuskoisia, lausuu semiootikko Vaula Norrena

"Uskontoa ei saisi väkisin kaataa kurkusta alas. Se ei ole oikein se uskonnon idea", toteaa ohjaaja Eero-Tapio Vuori.

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi