HS-raati: Köyhät hyötyvät kulttuurituista

Verovaroin rahoitetut kulttuurituet eivät suosi hyvätuloisia, sanoo 82 prosenttia HS-raadin vastaajista. Hyvätuloisia suosivina kulttuurin julkisia tukia pitää 12 prosenttia.

Kysymys liittyy Juha Tervalan viikko sitten hyväksytystä kansantaloustieteen väitöskirjasta ja sen elvytysmalleista nousseeseen keskusteluun. Tervalan mukaan kulttuurituista hyötyvät keski- ja hyvätuloiset, jotka muodostavat suuren osan kulttuuripalveluiden käyttäjistä. Valtion ei Tervalan mielestä pitäisi rahoittaa kulttuuripalveluja, jotka ihmiset voisivat kustantaa omilla varoillaan, vaan julkiset varat pitäisi keskittää koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kaltaisiin perustehtäviin (HS 30.11.).

Tuen ansiosta kulttuuripalveluja voivat käyttää kaikki, myös vähävaraiset, vastaa kääntäjä Kristiina Rikman. Hänestä kulttuuria ei pidä nähdä kapeasti pelkästään monumenttirakentamisena ja elitistisenä taiteena.

Semiootikko Vaula Norrena muistuttaa lapsista, työttömistä ja eläkeläisistä, jotka harrastavat kulttuuria kansalaisopistoissa, kuvataidekouluissa ja musiikkiopistoissa.

"Tällainen kulttuurin tukeminen on erittäin edullista ja arvokasta ennaltaehkäisevää terveys- ja mielenterveystyötä – joka voitaisiin hyvin budjetoida sosiaali- ja terveysmenojen puolelle, ennaltaehkäisevän työn momentille."

"Yhtä hyvin voi kysyä, suosiiko päivähoitojärjestelmän tukeminen hyvätuloisia", vertaa museonjohtaja Markku Valkonen. Tuotantokustannuksiin pohjautuva palvelun hinnoittelu johtaa todelliseen eliittikulttuuriin, hän varoittaa.

Muut tutkimukset osoittavat, että tulojen vaikutus kulttuurin kuluttamiseen on pieni, sanoo Tanssi-lehden päätoimittaja Minna Tawast vedoten muun muassa Taru Virtasen viimevuotiseen väitöskirjaan. Hän viittaa myös Timo Cantellin selvitykseen, jonka mukaan toimihenkilöt ja opiskelijat ovat ahkerimpia kulttuuritapahtumissa kävijöitä.

Tilastojen valossa kulttuurin kulutus kasvaa tulojen kasvaessa, väittää puolestaan Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Hän ei tosin pidä sitä erityisenä ongelmana.

"Myös keskiluokalla ja jopa rikkailla on oikeus saada jotain verojensa vastineeksi. Se helpottaa verojärjestelmämme hyväksymistä ja sitä kautta hyvinvointivaltion ylläpitoa."

Kulttuurin leikkaukset kohdistetaan perinteisesti lihaan, jottei tarvitsisi koskea vaikutusvaltaiseen läskiin, pahoittelee suomentaja Jukka Mallinen. Hänestä klassinen musiikki ja erityisesti ooppera, repertuaariteatterit, akateeminen kirjallisuus ja viihde-elokuva vievät liian suuren osan kulttuurirahoista.

Kirjailija Tuomas Kyrö ehdottaa alakulttuurikuponkeja, joilla hyvätuloiset pääsisivät katsomaan kuinka purkutalossa soi punk.

"Narikasta kiljulipuke ja nauhattomat maiharit. Vastavuoroisesti yleisö purkutalosta oopperataloon."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi