HS-raati: Kasvatus ja kulttuuri ovat kriisissä

Kurin tarpeellisuutta korostavat vanhat sananlaskut tuntuvat nyt "lepsuna aikakautena" rikollisilta, mutta sisältävät yhä suuren viisauden, toteaa kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen. Hän sanoo, että koiraemokin kurittaa ja kouluttaa pentunsa koirien tavoille.

"Lapsilähtöinen kaverinäkökulma kasvatuksessa on varmaankin kaikista kivaa, mutta valitettavasti johtaa lopulta yhteiskunnan veltostumiseen sekä henkiseen ja taloudelliseen köyhtymiseen."

HS-raadin vastaajista 47 prosenttia on sitä mieltä, että nykyiset kasvatusihanteet eivät korosta liikaa yhteiskunnan tarpeita. 40 prosenttia on päinvastaista mieltä ja 13 prosenttia ei ota kantaa.

Kysymys liittyy Jukka Laajarinteen "kontrolliyhteiskuntaa" arvostelevaan uuteen kirjaan Leikkiminen kielletty! sekä saksalaisen psykiatrin Michael Winterhoffin kasvatuskritiikkiin (HS 31. 7.).

"Kasvatuksen tehtävä on opettaa lapsille, että he ovat maailmalle eikä maailma heille", kiteyttää professori Matti Wiberg. Hän kertoo huomanneensa ravintolassa, että luunapeilla ja tukkapöllyllä kasvatetut italialaiset ja ranskalaiset lapset osaavat käyttäytyä, suomalaiset lapset eivät.

"Englannissa asuneen on vaikea ymmärtää miksi lapset saavat Suomessa riehua ja valvoa myöhään yöhön kuin lattiakanalassa kenenkään kieltämättä", sanoo suomentaja Kersti Juva. "Vaikutelmaksi jää että monet vanhemmat pelkäävät lapsiaan tai eivät jaksa komentaa, kun on helpompi olla komentamatta."

Läpi länsimaiden historian kasvatuksessa on edellytetty hyviä tapoja, kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan, välittämistä ja ahkeruutta, luettelee historiantutkija Markku Ruotsila. "Näistä kun alettiin luopua 1960- ja 1970-luvuilla, ei hyvää seurannut."

Vanhemmat matkivat lapsiaan pukeutumalla samoin ja harrastamalla samoja asioita, surkuttelee toimittaja Jaana Semeri.

"Lomat suunnitellaan juniorien viihdetarpeitten mukaan ja matkareitit heidän sokerihumalansa ehdoilla. Vanhemmat leikkivät olevansa lastensa kavereita. Elellään ikuisen kivan pallomeressä, loputtomalla ruotsinristeilyllä."

Vanhemmat ovat ulkoistaneet vastuutaan tarhoille ja kouluille, väittää mainonnan suunnittelija Jaakko Veijola.

"Tällöin kasvatusihanteiden on välttämätöntä olla synkronissa yhteiskunnan kanssa."

Kohtuulliset ja ymmärrettävät vaatimukset eivät vahingoita lasta, toteaa johtaja Matti Apunen. Tavoitteen saavuttaminen antaa lapselle aidon onnistumisen tunteen.

"Tähän perustuu esimerkiksi urheilun ja musiikin viehätys: katsokaa tavoitteellisesti harjoitellutta lasta joka onnistuu urheilussa, ja näette onnellisen ihmisen."

Lapsilta puuttuu nykyisin sekä vapautta että kasvatusta, puntaroi ohjaaja Katariina Numminen. Hänestä kasvatuksen kriisi on yhteiskunnan ja koko kulttuurin kriisi.

"Lastenkasvatuksen ympärillä pyörii jättimäinen syyllisyysteollisuus. Lastenkasvatus on ikään kuin yksityistetty ydinperheen sisään, ja ihmiset ovat pulassa."

Vastaajista 40 prosenttia uskoo kasvatusihanteiden lähtevän liikaa yhteiskunnan tarpeista. Sosiaalipsykologi Katriina Järvinen puhuu "neljännen käskyn kirouksesta": lasten tulee kunnioittaa vanhempiaan, vaikka nämä eivät olisi sen arvoisia.

"Sen sijaan vanhempien ei tarvitse kunnioittaa lapsiaan, eikä yhteiskunnan ottaa vakavasti lasten tarpeita."

Kasvattaa voi vain esimerkillä ja silläkin vähän, pohtii kirjailija Jarkko Tontti.

"Käskyt ja kiellot ovat tuuleen kirjoittamista, vaikka toki ne helpottavat kasvatusahdistuksessa kipuilevaa aikuista."

Kasvatuskeskustelu pitäisi aloittaa aikuisista, toteaa toimittaja Johanna Korhonen.

"Jos aikuinen näkee itsellään muunkin arvon kuin rahanhankkija-kuluttajan roolin, hän pystyy antamaan lapselle arvon lapsena."

Semiootikko Vaula Norrenan mielestä luovuus ja omaehtoinen ajattelu tapetaan jo päiväkoti-ikäisiltä.

"Muistan vieläkin, kun 6-vuotiaana sain elämäni ensimmäisen ja viimeisen värityskirjan. Tuijotin sitä typertyneenä: mitä järkeä olisi vain värittää toisten tekemiä tyhmiä mallikuvia, kun on paljon hauskempaa piirtää itse!"

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi