HS-raati: Kehitysapu tepsii köyhyyteen

Kehitysapu on riittävän tehokas tapa auttaa sitä saavia maita, uskoo 66 prosenttia HS-raadin vastaajista. Liian tehottomana kehitysapua pitää viidennes samasta joukosta.

Hallitus leikkasi tällä viikolla kehitysapuun aiemmin sovittua korotusta. Koko kehitysavun tarpeellisuuden kyseenalaisti viime viikolla finanssikonserni Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos Suomen Kuvalehden haastattelussa. Wahlroos tukeutui väitteissään sambialaissyntyisen ekonomistin Dambisa Moyon kehitysapua kritisoivaan kirjaan Dead Aid.

Nykyinen kehitysapu toimii osittain hyvin ja osittain huonosti, arvioi rehtori Paula Tuovinen.

"Se ei tarkoita, että kehitysavusta pitäisi luopua. Sen sijaan toimivia kehitysavun malleja pitäisi jatkaa ja uusia malleja kokeilla."

Vaatii pelottavaa kyynisyyttä väittää, ettei kehitysapu olisi auttanut kehitysmaita viidenkymmenen viime vuoden aikana, toteaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Voisiko kehitysapu olla ainoa alue, jossa ihminen ei oppisi yrityksen ja erehdyksen kautta. Ei varmasti!"

Kehitysavun tehokkuus riippuu siitä, miten se kohdistetaan, pohdiskelee kirjailija Kaari Utrio.

"Mielestäni koko suomalainen kehitysapu tulee kohdentaa kehitysmaiden naisten ja tyttöjen terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä ehkäisyneuvontaan. Puhdas vesi, lukutaito ja kierukka auttavat naisia auttamaan itseään."

Pelkästään naisten lukutaidolla on selvä yhteys muun muassa perhekoon pienenemiseen, pienyrittäjyyden lisääntymiseen sekä terveys- ja hygieniatason selvään parantumiseen, tietää kirjailija Johanna Sinisalo.

Koulutushankkeet ja metsänistutus rakentavat tulevaisuutta, mutta korruptoituneen eliitin tukeminen vain heikentää tilannetta, huomauttaa päätoimittaja Matti Kalliokoski.

Wahlroosin ja Moyon väitteet ovat asenteellisia, ideologisia ja moraalittomia, jyrähtää professori Juha Sihvola.

"Björn Wahlroosilla ei ole kehitys- ja hyvinvointikysymyksissä mitään asiantuntemusta. Hänen oppiensa viitoittamalla tiellä tuhoutuu länsimainenkin sivilisaatio, kehitysmaista puhumattakaan."

Wahlroosin "hölynpöly" perustuu virhepäätelmiin ja julmuuteen, tuomitsee professori Teivo Teivainen.

"Kehitysavun lakkauttamisen vaatiminen sen perusteella, että se ei ole poistanut köyhyyttä Afrikasta, on kuin vaatisi leipäjonojen poistamista sen perusteella, että ne eivät ole lopettaneet kodittomuutta Suomesta."

Moyo kritisoi kirjassaan myös rikkaiden maiden omia maataloustukia, joista maanviljelyä harrastava Wahlroos saa itsekin lisätienestiä, huomauttaa tietokirjailija Jaakko Heinimäki.

Kaupan esteiden purkaminen olisi kehitysapua tehokkaampi tapa auttaa, arvioi kirjailija Juha Vakkuri. Apua on kuitenkin vielä annettava, sillä toistaiseksi vapaa kauppa merkitsee "vain sitä, että Coca-Colan täytyy olla vapaasti ostettavissa pienimmissäkin afrikkalaisissa kylissä".

"Suora budjettituki sen sijaan pitäisi lopettaa, koska se on väärinkäytöksiin houkuttelemista."

Kehitysavulle ei ole vaihtoehtoa niin kauan kuin länsimaat vaativat kehitysmailta kaupan esteiden purkamista, mutta suojaavat itse teollisuuttaan ja maatalouttaan, aprikoi toimittaja Veera Luoma-aho.

Filosofian tutkija Tommi Uschanov toteaa, että vaurastuakseen kehitysmaat tarvitsisivat ympärilleen huikean korkeat tullimuurit. Se on aikanaan ollut myös länsimaiden rikastumisen perusta.

Jos köyhille maille haluttaisiin todella antaa mahdollisuus, kaikki aloitettaisiin puhtaalta pöydältä, visioi semiootikko Vaula Norrena.

"Koko maailmaan luotaisiin sama rahan arvo, samat ohjevähittäishinnat perustuotteille, samat ohjepalkat ja samankaltaiset minimipalvelut, jotka valtioiden tulee kansalaisilleen järjestää. "

"Markkinoiden järki pitää yhdistää sosiaaliseen oikeudentuntoon, niin rikkaissa kuin köyhissä maissa", vaatii toimittaja Timo Harakka.

Kehitysapu on "valkoinen elefantti" eli hyödyke, jonka ylläpitokustannukset ovat sen tuottamia hyötyjä suuremmat, vertaa professori Matti Wiberg.

"Korruptoituneen keskiluokan luominen kehitysmaihin ei ole myönteinen asia."

Kehitysmaiden todellinen ongelma on maanomistuksen ja vaihdantamekanismien alkeellisuus, tuumii päätoimittaja Matti Apunen. Kun viljelijät ja yrittäjät on sidottu "pikku maapalaansa tai peltikojuunsa", pääomat eivät pääse liikkeelle eikä markkinatalous vaikuta.

Kehitysavussa pyöritetään hirveästi tunteita, sanoo kuvataiteilija Nanna Susi.

"Tunteilla ei kuitenkaan perusteta teollisuutta tai työpaikkoja tai ratkota sotia. Maailma on sellainen."

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi