VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati: Kiinan ihmisoikeuksia voidaan edistää olympialaisissa

Liki kolme neljännestä eli 74 prosenttia HS-raadin vastaajista on sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi boikotoida Pekingin olympialaisista Tiibetin väkivaltaisuuksien ja Kiinan ihmisoikeustilanteen vuoksi.

Jotkut olivat kuitenkin sitä mieltä, että ainakin kutsuvieraat voisivat protestiksi jäädä pois kisojen avajaisista.

Olympialaisten täysboikotin kannalla oli 14 prosenttia vastaajista. 12 prosenttia ei ottanut kysymykseen kantaa.

Myös HS.fi-sivuston lukijoilta kysyttiin alkuviikosta, pitäisikö Pekingin kisoja boikotoida. Yli 12 000 vastaajasta 59 prosenttia vastusti boikottia ja 41 prosenttia kannatti sitä.

Olympiaboikotti peittäisi alleen sen, ettei länsimailla ole suurta kiinnostusta painostaa Kiinaa, katsoo professori Jaakko Hämeen-Anttila. "Olisi absurdia boikotoida olympialaisia, mutta myydä Kiinalle samaan aikaan aseita, siirtää sinne teollisuutta ja tiivistää kaupallista yhteistyötä."

Six Degrees -lehden päätoimittaja Alexis Kouros ajattelee, että kaikkia maita voidaan boikotoida jostain syystä.

"Pitäisikö boikotoida Yhdysvaltoja Guantánamon, Abu Ghraibin, Irakin ja Afganistanin siviilien murhien takia? Pitäisikö boikotoida Serbiassa pidettäviä euroviisukisoja Serbian lähihistorian kauheiden tekojen, Kosovon painostuksen ja eri etnisten ryhmien syrjinnän takia?"

"Onko urheilijoiden symboliarvo vientiyrityksiä tai Kiinaan miljardi-investointeja tekeviä kaupallisia toimijoita korkeampi? Keihäänheittäjä vaikutusvaltaisempi kuin kännykkätehdas?", kysyy Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

"Olympiakisoja ei olisi alun perinkään pitänyt antaa Kiinalle, sen enempää kuin aikanaan Brežnevin Neuvostoliitolle tai Hitlerin Saksalle", jyrähtää professori Juha Sihvola. Hän kannattaa boikottia, mutta haluaisi siihen myös median, hallitukset ja suuryritykset.

"Eettisesti ja moraalisesti olen sitä mieltä, ettei Suomen ei pitäisi mennä sinne, veritantereelle urheilemaan", sanoo kuvataiteilija ja kirjailija Kiba Lumberg.

Boikotti lähettäisi Kiinalle vahvan viestin, uskoo politiikan tutkija Iivi Anna Masso. "Länsimaat toimivat kaksinaismoralistisesti, jos ne kääntävät selkänsä Tiibetille juuri kun ne ovat voimakkaasti tukeneet Kosovon albaanivaltion perustamista jo olemassa olevan itsenäisen Albanian viereen."

Kisaisännyyden antaminen Kiinalle antoi signaalin siitä, että maailman maat hyväksyvät Kiinan hallinnon ja tilanteen, pahoittelee stand up -koomikko Lotta Backlund. Hänestä boikottiin ryhtyminen on kuitenkin tässä vaiheessa liian myöhäistä.

Kirjailija Tuomas Kyrö arvelee Kiinan saaneen olympialaiset, koska urheiluteollisuuden kasvu on suurinta Aasiassa. "Tiibetiläisten munkkien kaavuissa olisi rutkasti mainostilaa."

Suomalaiset pitävät Kiinan tuottamia tavaroita tärkeämpinä kuin kaukaisia ja kiusallisia ihmisoikeuskysymyksiä, katsoo Basso-lehden päätoimittaja Jan Zapasnik.

"Myötätuntoleikkiin voi osallistua kuka tahansa, mutta tuskin ketään todellisuudessa kiinnostaa toimia tai luopua saavutetuista korkean elintason eduista muutaman pian teloitettavan tai köyhän kiinalaisen vuoksi."

Kiinan kaltaiset suurvallat ovat ylpeitä, muistuttaa yritysvalmentaja Jari Sarasvuo. Hän ei usko, että boikotti saisi Kiinan johtajia ankaraan synnintuntoon.

Kun paha poika torjutaan, hän muuttuu entistä pahemmaksi, kostohimoisemmaksi ja ylimielisemmäksi, vertaa kirjailija Jyrki Kiiskinen.

"Ei Kalevalan Kullervokaan mistään boikottitoimenpiteistä rauhoittunut, vaan kiristeli hampaitaan, teroitti miekkaansa, eikä kuunnellut hybriksessään enää ketään."

Kisojen avajaisten boikotoinnin kaltainen mielenilmaus olisi Pekingissä paikallaan, arvioi professori Ullamaija Kivikuru. "Itse kilpailuista poisjäänti kaiketi rankaisee enemmän suomalaisia urheilijoita kuin Kiinaa."

Kirjailija Juha Seppälän mielestä varsinkin rajoitettu "kevytboikotti" olisi nykyihmiselle sopiva hurskastelun ilmaus.

"Miksi emme osallistuisi reilusti ja kunnolla, tunnustaen samalla sen että olympialaiset ovat aina ja kaikkialla pelkkä megalomaaninen liikeyritys, joka muiden kaltaistensa tavoin on peruuttamattomasti kytketty suurpolitiikan ja globaalin talouden kiemuroihin."

Pukeutuminen voi olla viesti olympialaisissakin, muistuttaa tietokirjailija Jaakko Heinimäki.

"Sinne vaan, mutta Amnestyn verkkareissa. Protesti näkyisi enemmän, paremmin ja pitemmälle."

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn ehdottaa, että Pekingiin matkaava kisayleisö voisi ilmaista Tiibet-kantansa lipuilla ja t-paidoilla, jotka voivat näkyä myös tv-kuvassa.

Kirjailija Anja Snellman kannattaa tietoiskua boikotti-iskun sijaan. "Jokaisen urheiluselostajan viereen istutettakoon poliittinen kommentaattori, joka tuloksien välillä kertoo faktoja Kiinan ihmisoikeusloukkauksista ja sananvapauden tilasta."

Olympialaisia voisi boikotoida dopingin, kaupallisuuden ja muiden eettisten ongelmien vuoksi, pidettiinpä kilpailut missä tahansa, arvioi johtaja Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemiasta.

Kilpaurheilun järjettömyyttä pitää riittävänä boikottiperusteena myös kirjailija Antti Tuuri.

"Ihmiset näkevät nälkää, mutta urheilijoiden kusta testataan kymmenillä miljoonilla euroilla joka vuosi."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi