HS-raati: Kirkko on hylännyt Jeesuksen opit

Suomen evankelisluterilainen kirkko ei noudata nykyisin Jeesuksen opetuksia, arvioi 45 prosenttia HS-raadin vastaajista. Vain 13 prosenttia katsoo kirkon olevan Jeesuksen linjoilla. 42 prosenttia ei halunnut ottaa kantaa kysymykseen, jota monet pitivät liian teologisena tai omalle vakaumukselleen vieraana.

Kirkon linja on ollut esillä muun muassa uuden arkkipiispan valinnan yhteydessä.

Jeesus ei kehottanut perustamaan kirkkoa tai palkkaamaan pappeja, saati arkkipiispaa, lausahtaa esseisti Jukka Relander.

"Jeesus puhui seurakunnasta, mutta alkuhippien laumasta on pitkä matka myöhäismoderniin virkakirkkoon."

Jeesus vastusti fariseuksia, joille pyhien kirjoitusten pilkuntarkka noudattaminen oli tärkeämpää kuin ihmisten hyvinvointi, sanoo kirjailija Elina Hirvonen.

Kirkko suhtautuu pyhiin teksteihinsä valikoiden, arvostelee kirjailija Johanna Sinisalo.

"Säännöistä, normeista, opetuksista ja elämänohjeista otetaan käyttöön vain ne, jotka soveltuvat senhetkiseen dogmiin – joka tietenkin on kirkon johtajien itsensä määrittelemä."

Aikanaan Jeesus ärsytti viisaita aterioimalla syrjäytyneiden kanssa, kaatamalla rahanvaihtajien pöydät ja ottamalla etäisyyttä perinteisiin opetuksiin, muistuttaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Juuri tällä hetkellä kirkon monia ansioita himmentää homoseksuaalien syrjiminen ja naisten syrjinnän hiljainen salliminen. Se on kaukana Jeesuksen opetuksista."

Jeesuksen opetukset ovat edelleen liian radikaaleja kirkolle, tuumii museonjohtaja Markku Valkonen.

"Naispappeuden vastustajat näyttävät yksinkertaisesti hölmöiltä, ja samaan hölmöläiskaartiin kuuluvat seksuaalivähemmistöjen torjujat."

Kirkkojen jatkuva kiinnostus sukupuoleen ja sukupuolielämään ihmetyttää toimitusjohtaja Irina Krohnia.

"Maallikko luulee, että kirkon toimintakenttää olisi enemmän niin sanottu sielu kuin kehon muodot ja toiminnot."

Kirkolla ei ole paljonkaan tekemistä Jeesuksen opetusten levittämisen kanssa, väittää arkkitehti Harri Hautajärvi. Hänen mielestään kirkko on keskittynyt elämyspalvelujen tuottamiseen ja kirkon korkein päämäärä on oman asemansa, organisaationsa ja liikevaihtonsa ylläpitäminen.

Kirkolla on vähintään keskisuuren pörssiyhtiön veroinen sijoitusomaisuus, huomauttaa kirjailija Juha Seppälä.

"Siitä joutaisi antaa muutaman ihokkaan enemmän kuin nykyisin tapahtuu, mutta työilmapiiri kirkon sisällä taitaa olla sellainen, että ne kuluvat omassa käytössä."

Yritysjohtaja Ami Hasanin mukaan kirkolla on "korkea penetraatio, tunnettu ja arvostettu brändi sekä loistavan tiheä retail-ketju, mutta heikohko käyntiuseus."

"Jos kirkko olisi liikeyritys, niin tarjoomaa pitäisi varmaan lähteä uudistamaan viimeistään nyt. Tämän problematiikan miettiminen kuuluu kai arkkipiispan tehtäviin."

Kirkko on yhtä pätevä kuin jäsenensä – siis epätäydellinen, haparoiva ja usein tieltä eksyvä – määrittelee sosiologi Anna Kontula.

Kirkon työntekijät kuljettavat käytännön työssään rakkauden sanomaa tomerammalla otteella kuin viranomaisjärjestelmä, arvioi professori Yrjö Juhani Renvall.

Jeesuksen opetuksia eivät noudata nekään, jotka äänekkäimmin kritisoivat kirkkoa vanhoillisuudesta, pohdiskelee kielentutkija Janne Saarikivi.

"He noudattavat tämän viikon kolumnistien opetuksia. Niiden mukaan pitää olla kovin suvaitsevainen, suvaita valtavasti kaikenlaisia asioita, joita historian Jeesus vihasi."

Päätoimittaja Jarmo Papinniemen mielestä jeesustelua harjoittavat kaikki: "kirkko, vihreät, kommunistit, konservatiivit, Hesari, vapaamieliset, tiukkapipot . . ."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Kotimaa A 9

Arkkipiispa valitaan ääripäiden ehdokkaista Kari Mäkisestä

tai Miikka Ruokasesta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi