HS-raati: Kirkon ja valtion eroa olisi syytä pohtia

Avioliittoon vihkimisistä ja muista juridisista toimenpiteistä vastaava valtionkirkko on outo ilmiö 2000-luvun sivistysvaltiossa, tuumii kirjailija Kaari Utrio. Hän siirtäisi avioliittoon vihkimiset kirkolta siviiliviranomaisille, kuten 45 prosenttia HS-raadin vastaajista.

Myös kirjailija Leena Lehtolainen pohtisi laajemminkin kirkon ja valtion eroa. Hänen mielestään juridinen avioliitto pitäisi solmia maistraatissa, jossa vihkiseremonia olisi kaikille sama vakaumuksesta tai puolisoiden sukupuolista riippumatta.

"Kirkon ja Jumalan siunausta avioliitolleen haluavat voisivat järjestää täydentävän seremonian kirkossa. Se voisi olla aivan samanlainen kuin nykyinenkin seremonia."

Kirkon vihkioikeudesta luopumista väläytti jo heinäkuussa piispa Eero Huovinen. Kirkon kielteinen kanta homo- ja lesboliittojen siunaamiseen on kuumentanut tunteita jälleen TV2:n viime viikolla esittämän Homoillan jälkeen.

"On vain ajan kysymys, milloin Suomessakin sukupuolineutraali avioliitto solmitaan sukupuolineutraalissa maistraatissa", ennustaa kuvataiteilija Marita Liulia.

Avioliitto solmitaan yhteiskuntaa eikä taivasten valtakuntaa varten, sanoo professori Mikko Lehtonen.

"Jos kirkko ei kykene kunnioittamaan erilaisten ihmisoikeuksia, se ei ole ansainnut vihkimisoikeutta."

Mikäli kirkko olisi kokonaan irti valtiosta, se voisi vapaasti paiskoa kaikenkokoista tulikiveä syntisten päälle, letkauttaa kuvataitelija Hannu Väisänen.

"Eikä tarvitsisi tarttua koko homokysymykseen taloushansikkailla ja irvistellen."

Avioliitto on kirkkoa vanhempi ja universaalimpi instituutio, muistuttaa tutkija Pilvi Torsti.

"Kirkko ei voi vaatia oikeutta määritellä, mitä lainsäädäntö tarkoittaa käsitteellä avioliitto."

Kirjailija Anja Snellman avaisi vihkimisoikeuden "tarmokkaille" yhdyskunnille ja yhdistyksille – kuten Setalle tai Kirjailijaliitolle.

Suomeenkin levinnyt angloamerikkalainen prinsessahääperinne korostaa vihkiseremoniaa elämyksellisenä juhlana, ja kauniit kirkkosalit soveltuvat siihen tarkoitukseen paremmin kuin maistraattien karut virastohuoneet, vertaa arkkitehti Harri Hautajärvi. Hän toivoo, että myös siviilivihkimisiin osoitettaisiin kauniita juhlasaleja.

Vihkimisoikeudesta luopuminen voisi sarjakuvataiteilija Ville Rannan mukaan olla kirkolta järkevä veto, koska homoja syrjivien rakenteiden muuttaminen vie aikaa.

"Onhan noloa, jos kirkko näyttäisi pomppivan huutoäänestysten perusteella. Ei sekään ole uskottavaa eikä moraalisen instituution arvon mukaista."

Jos luterilainen kirkko ei kykene liberalisoitumaan, sen asema kansankirkkona kriisiytyy, arvioi tietokirjailija Kalle Haatanen.

"Mikäli kirkko lahkolaistuu, sen asema on vielä kyseenalaisempi."

Viranomaistehtävien myötä kirkosta on kehittynyt enemmän virasto kuin hengellinen keskus, kritisoi sosiologi Anna Kontula.

"Soisin kirkolla olevan enemmän aikaa Jumalalle ja vähemmän paperitöille."

Hitaasti kohti homoliittojen hyväksymistä etenevä prosessi pysähtyisi kirkossa, jos vihkimisoikeudesta luovuttaisiin, väittää tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Kyse on kaikkein tärkeimmästä eli siitä miten Raamattua luetaan: onko se lakikirja vai kertomus armosta ja myötätunnosta."

Kirkon vihkioikeudesta luopumista vastustaa 43 prosenttia vastaajista. Professori Jaakko Asparan mukaan luopuminen antaisi kirkolle mahdollisuuden lakaista kiusallisen homoliittokysymys maton alle.

"Nykyaika on kohdattava ja nurkat siivottava", jyrähtää kapellimestari Atso Almila.

Olisi mielekkäämpää työskennellä homojen kirkollisen vihkimisen puolesta kuin ottaa kirkkohäät normiheteroilta pois, arvelee esseisti Jukka Relander.

Jos kirkossa ei pääse edes naimisiin, rippikoulu, ristiäiset ja hautajaiset eivät ehkä riitä perusteiksi maksaa kirkon jäsenmaksua, toteaa yritysvalmentaja Jari Sarasvuo.

"Koetetaan pitää jengi jotenkin kasassa, vaikka kirkko yrittääkin tehdä itsemurhaa Raamatulla."

Historiantutkija Markku Ruotsila kummastelee, miksi kristilliseen avioliittoon haluavat ne, jotka eivät halua sitoutua avioliiton kristinopin mukaiseen merkitykseen.

"Jos ei halua elää kristillisen uskon ja opin mukaisesti, ei kai halua tulla kirkossa vihityksikään – ei ainakaan pitäisi haluta."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi