HS-raati: Kirkon uskottavuus horjuu vähemmistökysymyksissä

62 prosenttia HS-raadin jäsenistä katsoo, ettei kirkko ole moraalisesti uskottava suhteessaan vähemmistöihin. Päinvastaista mieltä on 16 prosenttia vastaajista.

Kirkon suhde vähemmistöihin on ollut viime aikoina esillä sekä kirkollisesta Toiseuden kohtaaminen -taidenäyttelystä tehtyjen poistojen että Imatran kirkkoherran sukupuolen­vaihdosaikeista käydyn keskustelun vuoksi.

Toiseuden kohtaaminen -näyttelyn poistot suututtavat kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisästä. "Näillä raakkauskriteereillä Berninin Pyhän Teresan hurmio pitäisi välittömästi poistaa. Onneksi Suomen evankelisluterilaisella kirkolla ei ole valta- eikä vaikutussuhteita roomalaisten kirkkojen eroottisiin aarteisiin!"

"Uhriverellä läträäminen toistuu rääkätyn ristiinnaulitun näköispatsaissa, mutta erektion esittämistä kuvataiteen keinoin kavahdetaan kuin spitaalia", ihmettelee ohjaaja Taru Mäkelä.

"Kai nyt on itsestään selvää, ettei kerho- ja kirkkokahvikäytössä olevien seurakuntatilojen seinille voi ripustella kuvia sen paremmin enemmistön kuin vähemmistöjenkään erektioista", opponoi historiantutkija Mirkka Lappalainen.

Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toivoo kulttuurin aikuistuvan niin, että seksuaalisten vähemmistöjen jäseniä voitaisiin esittää muutenkin kuin korostetun seksuaalisesti, "kuten korsettiin puettuina pelleinä".

Kirkko muistuttaa Neuvostoliittoa romahduksen aikoihin, vertaa kirjailija Jyrki Kiiskinen. "Kun ajat muuttuvat, on pakko vaihtaa vaatteita, esitellä liberaalia, pehmeää ja moniarvoista julkisivua. Mutta se on vain pintaa."

Suvaitsevaisuuden saati tasa-arvon saavuttaminen on kiitettävistä pyrkimyksistä huolimatta vaikeaa, kun instituution peruskirjan aatteet ja oletukset periytyvät paimentolaisheimojen ajatusmaailmasta, arvioi kirjailija Kaari Utrio.

Kirkko pelaa kaksilla korteilla, sanoo Ylioppilaslehden päätoimittaja Veera Luoma-aho. "Toisaalta sen on pyrittävä miellyttämään liberaaleja kaupunkilaisia, mutta samalla se antaa toisaalla suojaa syrjiville asenteille."

Ehkä oppi Kristuksen kaksinaisesta luonnosta – toisaalta jumaluutta, toisaalta lihaa ja verta – on ylivoimaisen hankala sovellettavaksi maan kamaralle ilman että moraalejakin tarvitaan kaksi, pohtii koreografi Sanna Kekäläinen.

Yksittäiset rajankäyntitapaukset luovat yhteiskunnassa julkisen kuvan, luonnehtii kirjailija Olli Jalonen. "Jos kirkon kuvaksi piirtyy ahdasmielinen nykyaikaa pelkäävä erakkorapu, hupenee siltä voima muissakin asioissa eettiseen ja moraaliseen linjaukseen."

Kirkkoa vaivaa tekoraikasteleva jee jee -meininki, joka käytännössä osoittautuu "eej eej"- pelkuruudeksi, luonnehtii kirjailija Riikka Ala-Harja.

Tietokirjailija Osmo Soininvaaran mielestä kirkon pitäisi muuttaa ajatteluaan sukupuolisista vähemmistöistä samoin kuin se on muuttanut kantaansa Maan litteyteen.

Valtakirkkona Suomen evankelisluterilainen kirkko joutuu syntipukin rooliin ja saa niskaansa kaiken ahdistavan, mitä yhteisössä esiintyy, katsoo tietokirjailija ja pastori Jaakko Heinimäki.

"Kuka hyvänsä kulttuuri-intellektuelli osaa nimetä luterilaisuuden syypääksi milloin syömishäiriöihin ja työuupumukseen, milloin vähemmistöjen kyykyttämiseen ja huonoon viinapäähän."

Suomentaja Jukka Mallisen mielestä kirkko on 1960-luvulta lähtien liberalisoitunut kohtuullisen hyvin eli liikkunut aikansa mukana kohti suurempaa suvaitsevaisuutta.

"Kirkon ei tarvitse olla yhden mielipiteen puolue, vaan avoin foorumi kristinuskon ihanteiden pohdiskelulle", tähdentää säveltäjä Lotta Wennäkoski.

Moraalikysymykset ovat yhtä kaukana kirkon tehtävistä kuin joulureseptien tai Idols-esitysten arviointi, sanoo professori Martti Koskenniemi.

Suomen luterilaisen kirkon arvot ovat monessa asiassa sata kertaa kannatettavammat kuin minkään maallisen instituution, esimerkiksi lain tai valtionhallinnon, väittää esseisti Antti Nylén. Hänestä kirkko, joka katsoo jäsenmääräänsä, on turhamainen ja jo vammautunut.

"Kristuksen ruumis ei rikkoudu, vaikka sen massa vähenisi."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi