HS-raati: Lotto hyödyntää mielekkäästi rahvaan käyttäytymistä

Loton ja muiden Veikkauksen pelien tuotosta 38,5 prosenttia käytetään taiteen ja 17,5 prosenttia tieteen tukemiseen. Suureksi osaksi taiteen ja tieteen tekijöistä koostuvaa HS-raatia lottokärpänen ei ole puraissut: 60 prosenttia vastaajista kertoo, ettei lottoa.

"On muodikasta vältellä leimautumista eliittikulttuurin edustajaksi, mutta lottoaminen alittaisi riman jo liian pahasti", toteaa professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Esseisti Timo Hännikäinen ei lottoa, mutta hänellä ei ole mitään lottoamista tai sen harrastajia vastaan.

"Veikkausvarat menevät hyviin tarkoituksiin, ja hyödyn niistä itsekin", hän toteaa.

"Rahapelien tuoton käyttäminen on hyvä esimerkki siitä, miten rahvaan käyttäytymistä ja mieltymyksiä voidaan hyödyntää mielekkäisiin tarkoituksiin."

Lotto on sekä hyväntekeväisyyttä että laskutaidottomien ihmisten huijaamista, määrittelee kansanedustaja Osmo Soininvaara.

Tarpeelliset varat taiteeseen, tieteeseen ja liikuntaan tulisi kerätä rahapelien sijaan verottamalla, sanoo toimittaja Atlas Saarikoski.

"Näin ne kertyisivät tasaisemmin kaikista yhteiskuntaluokista."

"Toivoisin suomalaisilta yhtä intohimoista suhdetta veronmaksamiseen kuin veikkausvarojen kartuttamiseen", kommentoi graafikko Ville Tietäväinen.

Professori Jaakko Aspara kysyy, onko "lottokansankunnan" olemus suomalaisille hyväksi.

"Se kun vääjäämättä vahvistaa mentaliteettia, että menestyminen ei ole omissa käsissäsi vaan aina onnesta kiinni. Tämä ei ole hyvä mentaliteetti ajatellen esimerkiksi yrittäjyyttä tai taidetta."

Johtaja Matti Apusen mielestä lottoaminen on "pehmeäkätisten ihmeenodottajien puuhailua".

"Minä uskon kovaan työhön, lujiin taklauksiin ja tilastoihin, siis jalkapalloon ja vakioveikkaukseen. Vakioveikkaajien asenteella Suomi menestyy!"

Rahapelit ovat "sekopäinen yhdistelmä materialismia, todennäköisyysmatematiikkaa, kohtalouskoa ja sirkusta", toteaa muusikko A. W. Yrjänä.

Esseisti Antti Nylén sanoo osallistuvansa vain apuraha-arvontoihin.

"Niissä voiton riski on toki suurempi, mutta hyvänä puolena summat ovat hyvin kohtuullisia. Niistä pääsee melko helposti eroon."

"Pyrkimykseni on elää samalla riemulla kuin lottovoiton voittanut", toteaa mainonnan suunnittelija Jaakko Veijola.

"Olen huomannut, ettei siihen miljoonia tarvita."

Lottoa voi verrata kotivakuutukseen, sanoo professori Kari Enqvist.

"Vakuutus tuo mielenrauhaa ja lotto unelmia, eikä kummankaan hintaa voi laskea pelkissä euroissa tai todennäköisyyksien mitättömillä prosenteilla."

Lottoa pelaavien joukkoon ilmoittautuu 39 prosenttia HS-raadin vastaajista.

"Kaikki keinot valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi on käytettävä. Ihminen tarvitsee toivoa", perustelee päätoimittaja Minna Tawast.

Johtaja Helena Hiilivirta pitää lottoa jännittävänä viihteenä. Toisaalta hän pitää velvollisuutenaan tukea tiedettä, taidetta, liikuntaa ja nuorisotyötä.

Toimittaja Minna Lindgrenin mielestä taiteenystäviä ei pidä syyttää köyhien lottoriippuvaisten riistämisestä.

"Jos makeisverosta kerätyt rahat siirrettäisiin suoraan yksityisten teiden huoltotukiin, voitaisiin ajatella, että lapsiraukat rahoittavat rikkaitten vapaa-ajanasuntojen tiet."

Veikkauksen rahapelien pelaaminen on samalla tavalla aatteellista toimintaa kuin verojen maksaminen tai alkoholin juominen, sanoo dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo tuntee lototessaan itsensä suomalaiseksi.

"Liityn lukemattomiin muihin suomalaisiin jotka samaan aikaan lottoavat ja jännittävät."

"Tiedän, ettei raha ole tuonut kaikille ihmisille onnea, mutta tämä ei tietenkään koske minua", toteaa päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi