HS-raati: Lukulaitteet eivät uhkaa paperikirjoja

Sähkökirja on massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjallisuuden kanssa, sivaltaa toimittaja Akuliina Saarikoski. Painettua kirjaa hän sen sijaan pitää "filosofisena esineenä", jonka "pinnan tuntu, sivut, kannet ja painetut kirjaimet eivät ole korvattavissa sähköisellä tiedostolla".

HS-raadin vastaajista 72 prosenttia uskoo, ettei vähitellen yleistyvä sähkökirja syrjäytä tulevaisuudessakaan perinteistä paperikirjaa.

"Painettu kirja on valmis, sähkökirja on vaihe", määrittelee päätoimittaja Minna Tawast.

Teknokraattisessa kulttuurissa uuden tekniikan käyttöönottoon ei tarvita perusteita, pohtii esseisti Antti Nylén.

"Kaikki mikä on mahdollista, tehdään. Tämä on nykykulttuurin idea. Koskee yhtä hyvin sähkökirjoja kuin kouluampumisia."

Pakkauksena kirja on kätevä kuin kananmuna, tekniikan muutoksille ja muille häiriöille alttiiseen sähkökirjaan verrattuna lähes tuhoutumaton, toteaa kirjailija Kaari Utrio.

Myös kirjan tuoksu on osa kirjan viehätystä, muistuttaa kirjailija Arno Kotro.

"Sähkökirjassa on jotain samaa kuin muovisessa joulukuusessa tai videossa, joka näyttää takkatulta."

Koti ilman kirjahyllyä olisi kuin amputoitu asunto, kauhistelee kolumnisti Johannes Koroma.

"Suuri osa kirjoista ostetaan lahjaksi. En usko, että ihmiset haluavat antaa joululahjaksi tiedostoja", kommentoi historiantutkija Mirkka Lappalainen.

Perinteinen paperikirja ja sähkökirja voivat menestyä rinnakkain, uskoo kirjailija Johanna Sinisalo. Elokuva ei tappanut teatteria eivätkä videoelokuvat elokuvissa käyntiä, hän muistuttaa.

"Einekset ovat valtavan nopeita ja käteviä, mutta ne eivät tuhonneet ranskalaista keittiötä", vertaa johtaja Matti Apunen.

Vaikka digitaalisuuden on uhottu poistavan paperin maailmasta, nettikauppa Amazonissakin eniten myyty tuote on yhä paperinen kirja, muistuttaa yritysjohtaja Ami Hasan.

Kaunokirjallisuudessa paperi ja painomuste pitävät pintansa, mutta oppi- ja tietokirjoissa sähkökirjasta tulee valtavirtaa, ennustaa tietokirjailija Jaakko Heinimäki.

Sähkökirja leviää ensin hakuteoksiin ja matkalukemisiin, arvioi päätoimittaja Matti Kalliokoski. "Painettu kirja säilyttää asemansa esineenä kuvateoksissa ja opuksissa, joihin on vahva tunneside."

Perinteinen kirja säilyy ainakin suppeammassa tuotannossa, joka suunnataan viinien tapaan laatutietoisille konossööreille, arvelee kirjailija Sirpa Kähkönen.

"Painetusta kirjasta tulee himoittu ja palvottu keräilyesine, ja se palaa siten juurilleen."

Uusi formaatti voi vaikuttaa myös lukutapoihin ja sisältöihin, huomauttaa professori Yrjö Juhani Renvall.

Nettilinkeillä ja muilla ärsykkeillä ryyditettyä tekstiä saatetaan lukea eri tavoin kuin perinteistä kirjaa, jota lukiessa käytetään pitkäkestoista muistia ja lukuelämys on toisenlainen, tuumii päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

Tunteilu paperikirjan hyvistä ominaisuuksista ja pitkästä perinteestä on tuleville sukupolville merkityksetöntä, tokaisee professori Kari Enqvist.

"Sähkölamppu syrjäytti päreen ja kynttilän, vaikka nekin tuoksuivat mukavalta, olivat esineinä kauniita ja liittivät meidät historian jatkumoon."

Vastaajista 23 prosenttia uskoo, että paperikirja väistyy sähkökirjan tieltä.

Kirjaa ovat edeltäneet suulliset kertomukset, papyrukset ja luolanseinät, ja aikanaan kirjan korvaavat muut välineet, luettelee ohjaaja Katariina Numminen.

Sähkökirja näyttää tulevaisuudessa käsin kopioidun tai painetun kirjan matkimiselta, uumoilee dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

"Kirja on vain vanha, vaikkakin meille rakas tapa koota sanoja ja lauseita yhteen."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi