HS-raati: Maahanmuutto ei ole talouskysymys

Maahanmuuton säätely Suomen taloustilanteen perusteella ei ole oikeaa politiikkaa, sanoo 72 prosenttia HS-raadin vastaajista. Talouteen perustuvaa maahanmuuton säätelyä kannattaa 18 prosenttia vastaajista.

Viime päivinä käytyyn maahanmuuttokeskusteluun liittyvän kysymyksen johdannossa muistutettiin maahanmuuton eri lajeista, mutta vain harvat vastaajat erottelivat suhtautumistaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton ja pakolaisuuden välillä. Taloutta pidettiin yleensä maahanmuuttokeskusteluun sopimattomana argumenttina.

Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa maahanmuuttokysymyksissä eettisin ja yhteiskunnallisin perustein, vaatii professori Jaakko Hämeen-Anttila.

"Samoin on syytä harkita myös sitä, mikä vaikutus maahanmuutolla on lähtömaiden yhteiskunnalliseen tilanteeseen."

Talouden lyhyen aikavälin heilahtelut ovat heikko perusta kaukonäköiselle päätöksenteolle, pohdiskelee kirjailija Kaari Utrio. Hänen mielestään poliitikkojen pitää katsoa tulevaisuuteen nykyisten sukupolvien yli.

"Suomen nykyiset talousvaikeudet ovat suhteessa pieniä ja pian väistyviä, eikä niiden takia saisi lakata olemasta inhimillisiä", tuumii historiantutkija Markku Ruotsila.

Monien taloustieteilijöiden mukaan maahanmuuton tekeminen vaikeammaksi laman aikana vain pahentaa ja pidentää talouden laskua, huomauttaa päätoimittaja Alexis Kouros. Hän uskoo, että talous säätelee maahanmuuttoa automaattisesti.

"Ylipäätään on kyseenalaista, pitääkö maahanmuuttoa säännellä", esittää toimittaja Katja Boxberg.

Suhtautuminen maahanmuuttajiin voi ratkaista koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suunnan, varoittaa tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Jos maahanmuuttajien syrjintä hyväksytään, samaan joukkoon liitetään yhä myös Suomessa syntyneet köyhät ja syrjäytetyt. Yhteiskunta jakautuu meikäläisiin ja muukalaisiin ja muuttuu lopulta eriskunnaksi."

Olisiko Karjalan evakoilta pitänyt evätä pääsy läntiseen Suomeen sodan aiheuttaman vaikean taloustilanteen vuoksi, kysyy suomentaja Jukka Mallinen.

"Jos Yhdysvalloissa ja Ruotsissa olisi säädelty maahanmuuttoa taloudellisin perustein, suomalaisten maastamuutto näyttäisi aika erilaiselta kuin nyt", väittää mediatutkija Juha Herkman.

Kaikilla Suomeen pyrkijöillä pitäisi olla EU-kansalaisen oikeudet, mutta vain ne, ehdottaa tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Maahan saa tulla töihin, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän kauan ansiotyössä."

Tärkeintä olisi valvoa, että ulkomaisen työvoiman palkkaus vastaa kotimaista tasoa ja ettei ulkomainen työvoima synnytä työn polkumyyntiä, toteaa tutkija Anu Kantola.

Taloustilanne vaikuttaa väistämättä sekä työvoiman tarpeeseen että Suomen kykyyn ottaa vastaan "humanitaarisia" pakolaisia, joilla ei ole perusteita poliittisen turvapaikan saantiin, aprikoi toimittaja Iivi Anna Masso.

Yksistä maahanmuuttajista koituu lähinnä taloudellista hyötyä, toisista taas aiheutuu kustannuksia, laskee kielentutkija Janne Saarikivi.

"Normaalisti eteenpäin katsova maa pyrkii kai houkuttelemaan lähinnä ensimmäiseen ryhmään kuuluvia."

Talouden realiteetit pitää ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa, linjaa kirjailija Arno Kotro.

"Esimerkiksi työttömyyden kehitystä ja työvoiman todellista kysyntää on arvioitava rehellisesti. Se on niin maan kuin maahanmuuttajankin etu."

Jokainen meistä lukitsee kotinsa oven, sanoo kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

"Kaikki kodittomat kadunkulkijat ja työttömät eivät ole tervetulleita asumaan kotiimme, vaikka sosiaalinen omatuntomme olisi kuinka kehittynyt. Myös eläimet puolustavat reviiriään."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi