VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati: Nokian sana ei ole laki

Nokian vahva asema Suomessa ei uhkaa suomalaista kansanvaltaa, katsoo 45 prosenttia HS-raadin vastaajista. Demokratiaa uhkaavana Nokian asemaa pitää 38 prosenttia.

Kysymyksen taustalla on keskustelu Lex Nokiaksi ristitystä sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesityksestä.

"Uhka kansanvallalle eivät ole voimakkaat yhtiöt vaan heikot lainlaatijat, jotka antavat voimakkaiden yhtiöiden vaikuttaa lakien laadintaan", toteaa kirjailija Antti Tuuri.

"Poliitikkojen tehtävä on minimoida yhtiöiden kohtuuttomat vaatimukset. Loppujen lopuksi on aina kysymys korruption asteesta", linjaa kirjailija Kaari Utrio.

"Leijonankesyttäjä saa leijonan tottelemaan, koska eläin luulee kesyttäjää itseään vahvemmaksi", vertaa professori Mikko Lahtinen.

Houkutus tai jopa tarve Nokian kaltaisen vahvan toimijan ennakointiin on suuri, toteaa professori Martti Koskenniemi. "Mafian kaupungissa kaikki kyllä 'ymmärtävät' mitä heiltä odotetaan ja aktiivinen ennakoija saa valppaudestaan kaikenlaista etua."

Bisneksen lait ovat samoja Suomessa ja Turkmenistanissa, toteaa Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo. "Täytyy myös muistaa että Nokia on potentiaalinen huipputyöpaikka suomalaiselle virka- ja poliittiselle eliitille, kuten Veli Sundbäckin ja Esko Ahon esimerkit osoittavat."

Nokia on Suomessa ehkä suurempi arvojohtaja kuin esimerkiksi presidentti tai kirkko, arvioi johtaja Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemiasta. "Sen aseman olemme antaneet me kaikki, kun pidämme yleisesti hyväksyttävinä sellaisia argumentteja, että asia on hoidettava niin tai näin, jotta Nokia ei lähtisi maasta pois."

Ohjaaja Atro Kahiluoto perustaisi Nokia ulos Suomesta -kansanliikkeen. "Jos saisimme Nokian lähtemään, pääsisimme vihdoin tästä kauheasta pelosta, että 'jos se kuitenkin lähtee' ja huomaisimme, ettei maailma siihen kaadukaan."

Suomessa mikä tahansa taloudellisesti tai poliittisesti vahva yksikkö on voinut painostaa tinkimään yksilön perusoikeuksista, sanoo professori Juha Sihvola – ja mainitsee esimerkkeinä Saksan, Neuvostoliiton ja Urho Kekkosen.

Museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin mielestä Nokian asema maailmalla ja Suomessa on kuitenkin vahvistanut Suomen asemaa ja uskottavuutta länsimaisena demokratiana.

"Suomi on pieni maa, jossa menestyjillä on aina suhteettoman paljon vaikutusvaltaa – olivat ne sitten yrityksiä tai yksilöitä", toteaa historiantutkija Mirkka Lappalainen.

Viime vuosina Suomessa on tehty selvä poliittinen linjaus, jossa talouselämän edut ajavat kaiken muun ohi, väittää professori Jaakko Hämeen-Anttila. "Linjausta on perusteltu todistamattomalla väitteellä, että liike-elämän suosiminen on yhteiskunnan yleisen edun mukaista."

Nokia uhkasi lähteä maasta jo vuonna 2001 korkeiden verojen takia, muistaa kustannuspäällikkö Harri Haanpää.

"Verolainsäädäntö on ollut sen jälkeen Lex Nokiaa."

Yhtiöt muistuttavat keskiajan kaupunkivaltioita, katsoo ohjaaja Erik Söderblom.

"Omat liput hulmuavat toimistorakennusten katolla, niillä on oma terveydenhuolto, ne maksavat palkankin omassa valuutassaan – optioiden muodossa. Valtiolle on jäänyt tehtävä joka muinoin kuului kirkolle – ruumiiden siivoaminen."

Nokian huoli teollisuusvakoilusta on ymmärrettävä, sanoo suomentaja Jukka Mallinen. "Vai suostummeko siihen, että Venäjän, Kiinan, Iranin ja muiden valtiollinen innovaatioteollisuus tekee voittoa kansallisesta tietopääomastamme?"

Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen antaisi työnantajan valvoa töistä lähetettyjä viestejä.

"Ollaan edes johdonmukaisia: äänekkäästi moralisoiden media erotti Ilkka Kanervan, joka oli työnantajan maksamasta kännykästä lähettänyt yksityisiä tekstiviestejä."

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi