HS-raati: Poikakirja pesee Finlandia-ehdokkaat

Finlandia-palkinnon ehdokaslista, jolta Olli Jalosen Poikakirja puuttuu, on vähän nolo, moittii tietokirjailija Jaakko Heinimäki.

Jalosen romaani nousi kuudella maininnalla suosituimmaksi teokseksi, kun HS-raatia pyydettiin nimeämään vuoden parhaita kirjoja. Valinnan pohjaksi ei annettu valmista ehdokaslistaa, ja kirjallisuuden lajikin jätettiin avoimeksi.

"Poikakirja on viisas, inhimillinen ja kaunis kuvaus pojan elämästä 1950- ja 1960-luvuilla", kiteyttää professori Kari Uusikylä.

"Niin kaunista kieltä ja hellyttävää aiheen käsittelyä", ylistää johtaja Helena Hiilivirta.

Romaanien sarjassa toiseksi nousi kolmella maininnalla Elina Hirvosen romaani Kauimpana kuolemasta. Sen voi odottaa saavan kiitosta ja lukijoita myös Suomen rajojen ulkopuolella, arvioi tietokirjailija Petri Merenlahti.

"Kirja täytti todellisuudesta irrottavan lukuelämyksen kriteerit. Sitä lukiessa kesällä oli vaikeuksia nousta riippumatosta laittamaan lapsille ruokaa", muistelee tutkija Pilvi Torsti.

Finlandia-ehdokkaista Markus Nummen Karkkipäivä ja Riikka Pulkkisen Totta saavat raadilta kaksi mainintaa.

"Totta-romaanin kieli on puhdasta ja selkeää, teema koskettava ja selkein, herkin havainnoin lukijalle konkretisoitu", luettelee päätoimittaja Minna Tawast.

Finlandia pönkittää romaanin ansaitsematonta asemaa "luettavimpana" sanataiteena ja jopa "kuningaslajina", kritisoi sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Hänen mielestään muita kirjallisuuden lajeja marginalisoiva palkintokulttuuri saa ihmiset uskomaan, että runot ja esseet ovat vaikeita ja sarjakuvat huonoja.

Rannan suosikki, Antti Nylénin Halun ja epäluulon esseet, sai raadilta yhteensä kolme mainintaa.

"Nylén on Suomen parhaita kirjoittajia, mutta jää ihmisiltä lukematta, koska kirjoittaa esseitä eikä romaaneja", Ranta perustelee.

Nylénin teoksen taitoa ja asennetta kiittää myös professori Kari Enqvist.

"Siitä huolimatta, että suurin osa Nylénin aiheista on minulle yhdentekeviä ja että niistä asioista, jotka minua edes tangentiaalisesti koskettavat, olen pääosin vastakkaista mieltä. Kaiken lisäksi Nylén haukkuu minut henkilökohtaisesti."

Nylénin rinnalle kolmella maininnalla kiri Aino Havukaisen ja Sami Toivosen lastenkirja Tatu ja Patu supersankareina.

"Se jatkaa suomalaista kirjasarjaa, joka vihdoin vetää vertoja Mauri Kunnaksen lastenkirjaklassikoille – ja jopa ylittää ne", suitsuttaa professori Jaakko Aspara.

Tietokirjojen joukossa raatiin vaikutuksen tehneiden teosten hajonta oli suuri. Pari mainintaa saivat Anna Kontulan Näkymätön kylä, Teemu Kupiaisen ja Stefan Bremerin Viulunsoittaja kadulla, Sirpa Kähkösen Vihan ja rakkauden liekit, Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan Tiedän uskovani, uskon tietäväni, Vesa Sirénin Suomalaiset kapellimestarit sekä Osmo Soininvaaran Sata-komitea.

Kähkösen ja Sirénin kirjat ovat myös kuuden Tieto-Finlandiaa tavoittelevan finalistin joukossa.

"Viulunsoittaja kadulla esittelee sitkeän alttoviulisti-katusoittajan väkevän mission soittaa Bachin sooloviulusonaatteja vaikkapa tiibetiläisille vuohipaimenille. Teksti ja kuvat hurmaavat", kuvailee päätoimittaja Soila Lehtonen.

Karmeasta nimestään huolimatta Soininvaaran Sata-komitea on sujuvasti kirjoitettu visio siitä, kuinka Suomi ajautuu perikatoon, jos mitään ei tehdä, toteaa toimittaja Katja Boxberg.

Vain puolet vastaajista katsoo, että jokin tämänvuotisista teoksista voidaan nostaa yli muiden.

Professori Juha Sihvolan mukaan suomalainen kirjallisuus konttaa nyt Sofi Oksasen Puhdistuksen valossa ja varjossa niin, etteivät toiset vastaavan kaltaiset huiput näytä nousevan esiin.

"Laadukaskin kotimainen kirjallisuus on yhdenmukaistunut ja kaavoittunut", kritisoi kolumnisti Johannes Koroma.

Monet vastaajat vierastavat kirjojen paremmuuden vertailua ja kilpailuttamista ylipäätään. Sitä paitsi useimmat ovat lukeneet tähän mennessä vain hyvin pienen osan tämänvuotisesta kirjatarjonnasta.

Kielentutkija Janne Saarikivi sanoo suoraan, ettei hänellä ole aikaa kirjallisuusharrastuksille.

"Minähän työskentelen sivistyslaitoksessa. Täällä yliopistolla me luemme ainoastaan raportteja, hakemuksia ja budjetteja."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi