HS-raati: Sinivihreä valta vahvistuu

Viime sunnuntain kuntavaalien tulos ennakoi pysyvää muutosta puolueiden voimasuhteissa, uskoo hieman yli puolet HS-raadin vastaajista. Vaaleissa puhaltaneiden tuulten kääntymiseen uskoo 40 prosenttia.

Kehitys kulkee kohti oikeistolaista ja vihreää, mutta myös populistista ja uskontopohjaista politiikantekoa, ennustaa historiantutkija Markku Ruotsila. "Nämä kaikki pystyvät vastaamaan jälkiteollisten yhteiskuntien tarpeisiin."

"Liberaali, koulutettu, individualistis-hedonistinen porvarillisuus vahvistui sitä enemmän mitä nuoremmista äänestäjäikäluokista oli kysymys", huomioi suomentaja Jukka Mallinen.

"Kartano-Volvolla rivitalonsa pihaan pysäköivä vantaalainen putkimies vaihtaa demareista kokoomukseen eikä heti vaihda takaisin. Köyhät vaihtavat Soiniin ja kouluja käyneet, epäitsekkäät kaupunkilaisnuoret ja -aikuiset vaihtavat punaisesta vihreään", summaa dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

"Vasemmiston paradoksi on, että luokkayhteiskunta on ehkä palaamassa, mutta entisenlainen luokkatietoisuus ei", tiivistää Ylioppilaslehden päätoimittaja Veera Luoma-aho.

Vasemmiston kannatus on nyt pienempi kuin punakapinan jälkeen tai IKL-terrorin vuosina, muistelee toimittaja Timo Harakka. "Ironisinta kaikessa on se, että 1990-luvulla globalisaation vastainen liikehdintä ja nykyinen pörssikasinon kaaos olisi antanut kapitalismin kriitikoille kosolti niin historiallista kuin sosiaalistakin tilausta. Mutta suomalainen vasemmisto on Lasse Lehtinen."

Sosiaalidemokraatitkaan eivät tunnu vielä tietävän, onko politiikka ollut äänestäjille liian vasemmistolaista vai liian oikeistolaista, arvioi Suomen kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Maailmalla vasemmistolaistuminen on ohjaaja Atro Kahiluodon mukaan jo alkanut, mutta sen uuteen tulemiseen menee 15–20 vuotta. "Sitä ennen on Suomessa vasemmistopuolueiden yhdistyttävä, radikalisoiduttava ja ihanteellistuttava."

Perussuomalaisten voitto ei ole pelkkä yksien vaalien protesti, uskoo semiootikko Vaula Norrena. "Perussuomalaisilla on nyt laaja isoihin puolueisiin, varsinkin SDP:hen ja keskustaan kyllästynyt kannattajakunta."

Ohjaaja Fiikka Forsman näkee perussuomalaisten taustalla enemmän vennamolaista rötösherrajahtia kuin äärioikeistolaista ulkomaalaisvihaa. "Persut voivat jopa toimia yhteiskuntarauhaa ylläpitävänä kanavana ääri-ilmiöitä vastaan."

Kirjailija Jyrki Kiiskinen epäilee perussuomalaisten menestyksen pysyvyyttä. "Kannatus laskee, kunhan he saavat tilaisuuden näyttää mihin pystyvät."

"Oikeistopopulismi on kuin pörssi, jossa ryöpsähtävän kasvun lisäksi nähdään aina myös syöksyä alaspäin", toteaa professori Kari Enqvist.

Yhteiskuntaan on syntymässä yhä laajempi joukko, joka ei koe olevansa minkään puolueen ohjelman kohteena, huomauttaa viestinnän tutkija Anu Kantola. "Politiikan iso kysymys onkin, miten nyt ulosjäävien ihmisten huolet ja toiveet saataisiin organisoitua puoluepolitiikkaan ja käännettyä poliittisiksi ongelmiksi."

Äänestysprosentin hienoinen nousu voi ennakoida yhteiskunnan politisoitumista uudelleen, lohduttaa Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski.

"Aktiivisemman äänestämisen hinta on protestiäänien määrän nousu, mutta se kuuluu demokratiaan."

Heiluriliike palauttaa seuraavissa vaaleissa asetelmia aiempaan suuntaan, uskoo kapellimestari Atso Almila. "Varsinkin nyt tulossa olevien, entistä vaikeampien aikojen vetovastuulliset saavat tuntea välttämättömiksikin koetut ratkaisut nahoissaan."

"Käänteet seuraavat toisiaan ja kummallista on vain se, miten huonosti vaalitulokset vastaavat kansalaisten todellista elämäntilannetta", sanoo kuvataiteilija Silja Rantanen.

Suomalainen politiikka on jähmeää eikä muutoksia saada aikaiseksi, ainakaan nopeasti, väittää toimittaja Johanna Korhonen.

"Kaiketi kansana arvostamme hitautta, vaikka se monia yksilöitä tuskastuttaakin."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi