HS-raati: "Steve Jobs oli luovan luokan jumala"

Apple-yhtiötä pitkään luotsannut Steve Jobs ymmärsi nykyisen "halun ajan" ihmisiä ehkä paremmin kuin kukaan muu yritysjohtaja, kiittää toimittaja Jaana Semeri.

"Jobs ymmärsi, että enää ei massoja opeteta vaan kuunnellaan", Semeri pohtii. "Hän kehitti tuotteita, jotka perustuivat käyttäjien kykyihin ja aavisti heidän halunsa."

Syöpää sairastaneen Jobsin viimeviikkoinen kuolema on ollut yksi vuoden suurimmista uutisista eri puolilla maailmaa. HS-raadin vastaajista 59 prosenttia uskoo, että Jobsin merkitystä kulttuurin suunnannäyttäjänä ei ole liioiteltu.

Jobsin merkitystä luovuudelle ja yrittämiselle ei voi liioitella, sanoo toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

"Steve Jobs oli luovan luokan jumala. Yritysjohtajan irvikuva ja ideaali samassa persoonassa."

Kuvakkeisiin perustuva Jobsin käyttöliittymä on muuttanut ajattelutapojamme enemmän kuin kuvitellaan, toteaa professori Kari Enqvist.

"Kiitos Jobsin, nyt länsimainen ihminen hahmottaa maailmaa kuvakkeiden avulla. Näin Apple on tehnyt meistä kaikista aavistuksen itämaisempia, ja tämä muutos on pysyvä."

"Omppukonejengi" antoi Jobsin johdolla vauhtia tietotekniikan kehitykselle, joka johti ennennäkemättömään demokratisoitumiseen ja sananvapauden, valinnnanvapauden ja "vähintäänkin virtuaalisen" kokoontumisvapauden leviämiseen, arvioi kirjailija Anja Snellman.

"Edelleen, se mullisti ja mullistaa edelleen tavat joilla katsomme elokuvia, kuuntelemme musiikkia ja luemme lehtiä tai kirjoja. Siis keinomme tehdä kulttuuria ja nauttia siitä."

Varhaisissa nörteissä on jotain samaa kuin 1900-luvun alun avantgarde- ja boheemitaiteilijoissa, vertaa kuvataiteilija Osmo Rauhala.

"Taideväki loi punaviinin ja patongin voimalla kylmissä Pariisin ullakkohuoneissa, myöhemmin USA:n länsirannikolla siristeltiin pimeissä autotalleissa roskaruuan ja colatölkkien seassa."

"Jobs on vaikuttanut ratkaisevasti ammatinvalintaani ja uraani", sanoo Applen käyttöliittymäsuunnittelua, vuorovaikutteisuutta ja designia arvostava taiteilija-ohjaaja Marita Liulia.

Jobsin hahmo on vastannut henkilönpalvonnan tarpeeseen, väittää dramaturgi Juha-Pekka Hotinen. HS-raadista 37 prosenttia pitää Jobsin ylistämistä kulttuurin suunnannäyttäjänä liioiteltuna.

"Jobsista on tullut monille nörteille ja luoville hörheltäjille jonkinlainen Kim Jong-Ilin ja Robin Hoodin yhdistelmä."

Johtamistyylinsä vuoksi Jobsia on verrattu bolševikkijohtaja Lev Trotskiin, huomauttaa fyysikko Syksy Räsänen. Hänen mielestään Jobsin ylistäminen kertoo, että taloudessa autoritäärisyyttä pidetään normaalina, toisin kuin demokraattisuutta ihannoivassa yhteiskunnassa yleensä.

"Aikaisemmin kansanjoukot itkivät julkisesti poliittisten ja hengellisten johtajien poismenoa – nyt massat surevat suurkapitalistin kuolemaa", kommentoi kuvataiteilija Riiko Sakkinen viestissä, joka on "lähetetty iPhonesta".

Toimittaja Atlas Saarikoski muistuttaa uutisista, joiden mukaan kuusitoista työntekijää teki viime vuonna itsemurhan Applen tehtailla Etelä-Kiinassa. "Samalla kun puhumme virtaviivaisiin i-puhelimiin, ihmisiä kyykytetään toisella puolella maailmaa."

Jobs teki työnsä ryhmissä, joissa oli muitakin ratkaisevan tärkeitä ihmisiä, toteaa toimittaja Johanna Korhonen.

"Tietotekniikan maailmaan liittyy eräänlainen kuolemattomuus, ja kun kuolema nyt kohtasi yhden näkyvimmistä hahmoista, moni joutui kohtaamaan oman rajallisuutensa."

Jobsin kuolema on sukupolvikokemus vain nörteille, insinööreille ja markkinointimiehille, tuumii suomentaja Jukka Mallinen. Hänen mielestään kulttuurin sisällön tekevät muut kuin nörtit, insinöörit tai markkinamiehet.

"Rokista tuli taidemuoto Beatlesin ynnä muiden, ei LP-levyn formaatin keksijöiden ansiosta."

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi