VIISAITA VASTAUKSIA VAIKEISIIN KYSYMYKSIIN

HS-raati: Suomettuminen ei ole nykyhistorian painolasti

Vallitsevaan käsitykseen Suomen historiasta ei vaikuta suomettumisen kauden perintö, uskoo hieman yli puolet HS-raadin vastaajista. Liki 30 prosenttia katsoo, että suomettuminen vääristää historiakäsityksiä ainakin jossain määrin. 15 prosenttia ei halunnut ottaa kysymykseen kantaa.

Viikon kysymyksen taustalla on Esko Salmisen tiistaina julkistettu kirja Päättymätön sota 1918. Siinä Salminen väittää, että Suomen sisällissotaa käsittelevässä historiantutkimuksessa ja kaunokirjallisuudessa on vallalla "punainen totuus", joka ymmärtää punaisia ja suhtautuu kriittisesti valkoisiin. Tällaista näkemystä on Salmisen mielestä juurruttanut historiantutkimukseenkin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia.

Monet raadin jäsenet sanoutuvat irti Salmisen näkemyksistä. Niissä nähdään poliittista latausta, porvarihallituksen valtakaudelle kuuluvaa oikeistohenkeä, joka kurottaa myös historian tulkintoihin.

Voittaja kirjoittaa historian aina uudestaan omiin tarpeisiinsa, sanoo teatterikorkeakoulun professori Erik Söderblom.

"Tällä hetkellä Suomessa on oikeistohallitus ja maailmassa hallitsee Amerikka. Itsenäisyys on suhteellinen asia."

Näytelmäkirjailija Juha Siltanen on samoilla linjoilla.

"Ironista on, että vallitsevan oikeistosuuntauksen alla useakin taho toivoo oikeudentekoa valkoisen Suomen projektille – hetkenä, jona tämä projekti on johtanut siihen, että 'itsenäisen kansallisen kulttuurimme' aika näyttää olevan päättymässä."

Professori Juha Sihvolan mielestä Esko Salmista vaivaa suomettumistrauma. Hän pitäisi Salmisen väitteitä absurdeina, elleivät ne edustaisi vapaussotatulkinnan valtalinjaa.

"Jos asiaa halutaan moralisoida myöhemmän historian valossa, oikea tulkinta on, että molemmilla puolilla oli melkoinen joukko kylmäverisiä kansanmurhaajia, joiden toimintaa voi verrata vaikkapa 1990-luvun Balkanin tapahtumiin."

Kirjailija Juha Seppälän mielestä virallinen historiallinen totuus vuodesta 1918 on yhä pitkälti valkoisten voittajien sanelemaa.

"Linnan alkuaankin konsensushakuisen romaanin poliittiselle totuudelle on käynyt kuin Rautalan Valpriin käsivarsinauhalle: sen vaalea puna on aikojen saatossa haalistunut."

Tutkija Markku Ruotsila tukee Salmisen teesiä. Hänen mielestään vuoden 1918 tapahtumista ei uskalleta tai haluta keskustella suoraan, sillä "kiitollisuudenvelan myöntäminen vapaussoturille merkitsisi mielipahaa vasemmistolle".

Näkemyksiin lähihistoriasta vaikuttavat maailmankatsomukselliset ja poliittiset tekijät, muistuttaa professori Jaakko Hämeen-Anttila. Hänestä on helppo ennakoida, että esimerkiksi myönteinen Nato-kanta korreloi "valkoisen" ja kielteinen "punaisen" näkemyksen kanssa.

Teatteriohjaaja Katariina Numminen kytkee kysymyksen vielä laajempiin yhteyksiin, muun muassa terrorismin vastaiseen sotaan.

"Voiko 'punaisten suosimista' kritisoivaa tendenssiä tarkastella osana laajempaa asenneilmaston kovenemista?"

Tutkija Anu Kantola uskoo suomettumisen vaikuttavan historiankirjoituksessa, muttei Salmisen kuvaamalla tavalla.

"Yleensä lähihistoriassa korostuvat henkilöt, tapahtumat ja ylipäätään poliittinen historia. Mitä kauemmaksi päästään, sitä enemmän asioita aletaan nähdä suuremmissa ja rakenteellisissa mittakaavoissa."

Suomen historiaa on kirjoitettu nimenomaan suhteessa Venäjään ja Neuvostoliittoon, huomauttaa professori Mikko Lehtonen.

"Sen sijaan Suomen alueen ja suurvalta-Ruotsin monisatavuotisista suhteista ei ole edelleenkään kunnollista yleisesitystä. Tämä avoin haava vaikuttaa yhä kansalliseen itseymmärrykseen!"

Aukkoja on muuallakin.

"Esimerkiksi suomalaisten kulttuuripiirien yhteyksiä Saksaan 1930-luvulla ja sodan aikana, ja sodan ajan kulttuuri-ilmastoa, ei ole tutkittu riittävästi, eikä käsitelty kirjallisuudessa riittävästi", toteaa kirjailija Juha Vakkuri.

Tietokirjailija ja luennoitsija Osmo Soininvaara pohtii kysymystä periaatteellisesti.

"Jotta historiantulkintaa nyt ylipäänsä voisi vääristää, pitäisi ensin olla olemassa objektiivinen totuus asiasta. Ei sellaista ole olemassakaan."

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi