HS-raati: Toimittajat eivät ole puolueuskollisia

Toimittajat muistuttavat ihmisiä – ainakin siinä mielessä, että heidän poliittiset kantansa ovat häilyviä, sisäisesti ristiriitaisia ja usein tuulen mukana muuttuvia, tuumiskelee professori Kari Enqvist.

"Enemmän toimittajasta voisi kertoa, harrastaako hän ranskalaisia vai australialaisia punaviinejä vai onko olutihmisiä. Tai peräti maitopoika."

HS-raadin vastaajista 63 prosenttia on sitä mieltä, ettei toimittajien tarvitse kertoa poliittisista kannoistaan nykyistä avoimemmin. Keskustelua toimittajien puoluekannoista ja niiden tutkimisesta on  virittänyt  Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen.

"Miksi Apunen ei vaadi samalla toimittajien uskonnollisen ja seksuaalisen suuntautuneisuuden, tulotason ja sairaskertomuksien paljastamista", kommentoi kuvataiteilija Jani Leinonen.

Puoluekanta on harvalle aidosti maailmankatsomusta määrittävä asia, pohtii esseisti Antti Nylén.

"Se on pinnallinen maku-, tyyli- ja asennekysymys, sitä paitsi vähistä vaihtoehdoista pakon edessä valittu. Monet äänestävät pitkin hampain sitä mitä äänestävät."

Toimittaja Katja Boxbergin mielestä ihmisten luokittelu puoluekannan mukaan ei ole nykyaikaa.

"Itse en voisi määrittää puoluekantaani, koska koen, että minkään puolueen ohjelma ei vastaa näkemyksiäni tai arvomaailmaani."

Julkisessa keskustelussa pitäisi tarkastella argumentteja eikä niiden esittäjiä, sanoo kirjailija Arno Kotro. Hän vierastaa henkilöön käyvää keskustelua, jossa "puoluekannat vain kolisevat vastakkain".

Poliittisten näkemysten korostaminen saattaisi merkitä paluuta aikaan, jolloin puoluekannalla oli vaikutusta työnsaantiin, varoittaa päätoimittaja Minna Tawast.

"Ja entäs opettajat? Hehän vaikuttavat joka päivä lastemme maailmankuvaan. "

Toimittajien joukossa lienee keskimääräistä enemmän radikaaleja, kriittisiä ja ehkä myös vasemmistolaisia ihmisiä, toivoo tutkimusprofessori Heikki Hiilamo.

"Tämä antaisi edes pientä vastapainoa sille, miten paljon suurten medioiden päällikkötoimittajat syövät elinkeinoelämän kädestä."

Professori Mikko Lehtonen haluaisi puoluekantojen avoimuutta etenkin niiltä esimiesasemassa työskenteleviltä toimittajilta, jotka vastaavat rekrytoinneista ja toimituksellisista linjaratkaisuista.

Media käyttää huomattavaa ulkoparlamentaarista valtaa, joten myös journalistien taustat olisi syytä tietää, järkeilee kuvataiteilija Osmo Rauhala.

Kuten 35 prosenttia vastaajista, dosentti Risto Volanen pyytää toimittajilta poliittista avoimuutta.

"Toimittajat kilpailevat eduskunnan kanssa poliittisesta vallasta. Siksi olisi hyvä, että heitä koskisivat samat avoimuussäännöt kuin poliitikkojakin."

Toimittajilla oli ennen vahvaa demarisympatiaa, mutta nyt vihreät ovat toimittajapiireissä vahvasti yliedustettuja, arvioi ympäristökirjailija Juha Kuisma.

Ainakin helsinkiläisissä medioissa toimittajat ovat selkeästi vasemmistolaisempia ja vihreämpiä kuin kansakunta keskimäärin, väittää toimittaja Tuomas Enbuske.

"Kokoomuslaisesti ajattelevat hakeutuvat todennäköisemmin aloille, joilla tehdään hyvin rahaa. Toimittajan homma ei niihin kuulu."

Lähes kaikki toimittajat kuuluvat kuitenkin keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan, huomauttaa toimittaja Timo Harakka.

"Miten se vaikuttaa suhtautumisessa köyhyyteen, julkisiin palveluihin ja vaikkapa asuntolainan verovähennysoikeuteen?"

Jos poliitikoilta vaaditaan yhä suurempaa näkyvyyttä, tohtisi toimittajiltakin kysyä poliittisia kantoja, arvelee kirjailija Anja Snellman.

"Suomalainen toimittaja on usein räksyttäjä ja ensimmäisen kiven heittäjä varsinkin suhteessa poliitikkoihin, mutta pitää mielellään omat sitoumuksensa ja vaikuttimensa piilossa", säestää sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

Suomessa pitäisi tehdä säännöllisesti satunnaisotantaan perustuvia tutkimuksia toimittajien näkemyksistä, toteaa professori Matti Wiberg. Hän muistuttaa, että Ruotsissa ja Yhdysvalloissa toimittajen asenteita on tutkittu jo vuosikymmenien ajan.

Semiootikko Vaula Norrena haluaisi tietää ainakin sen, miten puoluekannat jakautuvat yksittäisissä tiedotusvälineissä.

"Lakkaisi se ainainen valitus vääräuskoisten toimittajien salakavalan manipuloivasta journalismista."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi