HS-raati: Turku tarjoaa asukkailleen paikallisen spektaakkelin

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmisto kertoo, että Turku on – ainakin omasta mielestään – kaikessa Suomen paras, arvioi kolumnisti Johannes Koroma.

"On vaikea kuvitella siellä tapahtuvan mitään vaatimatonta. Odotan vain, että Ilkka Kanerva saapuu ilmassa lentäen kauniiden muusien ympäröimänä avajaisjuhlan huipennukseksi lavalle."

Kulttuuripääkaupunkivuoden koko ohjelmistoa pitää ennakkotietojen perusteella vakuuttavana 72 prosenttia HS-raadin vastaajista.

Teemavuoden ohjelmassa yhdistyvät suomalainen omaleimaisuus, pohjoinen luonto ja globaali osaaminen, määrittelee museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén.

"Yhdessä niistä punoutuu kansainvälisesti vakuuttava kokonaisuus."

Turun pitää näyttää kulttuuripääkaupunkina itseltään eikä jonkin toisen kaupungin kopiolta, huomauttaa päätoimittaja Matti Kalliokoski.

Ohjelmistossa on monia tiedettä taiteellisiin lähestymistapoihin yhdistäviä projekteja, ja muutenkin tiede ja tutkimus ovat Turussa suuremmassa roolissa kuin yhdessäkään kulttuuripääkaupungissa tähän asti, ylistää tutkija Pilvi Torsti.

Ohjelmistoa lukiessa tekee heti mieli muuttaa Turkuun, innostuu ohjaaja Virpi Suutari.

"Täytyy olla täysin pilalle hemmoteltu takakenossa istuva helsinkiläinen, jos ei tästä runsaudensarvesta löydä itselleen innostavaa ohjelmaa."

Turun kokoiselle kaupungille ohjelma on aivan kiitettävä ja tuo hyvin esille suomalaisia taiteilijoita, arvioi kirjailija Kaari Utrio.

Ohjelma lienee suunnattu ennen kaikkea turkulaisille, kiittelee johtaja Helena Hiilivirta.

"Vaikuttaa siltä, ettei yritettykään mitään Euroopan kulttuurimestaruutta."

Mahtipontisuudestaan huolimatta kulttuuripääkaupunki tarjoaa aina paikallisen spektaakkelin, muistuttaa toimittaja Minna Lindgren.

"Kuinka moni suomalainen tietää, että viime vuonna yksi kulttuuripääkaupungeista oli Unkarin unohtumaton Pecs? Miten vuoden 2007 kulttuuripääkaupunki Sibiu muutti turkulaisten elämää?"

Kirjailija Leena Lehtolainen toivoo, että monipuolisilta ja kekseliäiltä näyttävät projektit innostavat turkulaisia kehittämään myös omia, instituutioista riippumattomia projektejaan, katusoitosta runonlausuntailtoihin.

Elävä

kaupunkikulttuuri on katoamassa Turusta kaupungin tämänhetkisen kulttuuripolitiikan takia, huomauttaa toimittaja Akuliina Saarikoski. Turussa hellitään eliittikulttuuria ja ylenkatsotaan alakulttuureja, hän väittää.

"Samaan aikaan kun Turku paistattelee ulospäin kulttuuripääkaupunkina, se lopettaa kirjastojen toimintaa eikä tarjoa tiloja taiteilijoille ja ihmisten itsensä järjestämille kulttuuritapahtumille."

Suomentaja Jukka Mallinen ei löydä ohjelmistosta pysäyttävää ja elävää sisältöä. Hän on pettynyt etenkin siihen, että Turun ystävyyskaupunki Pietari jää paitsioon – pietarilaisen Mariinski-orkesterin vierailun hän uskoo jäävän "minkkimuurin kulutustavaraksi".

Kielteisesti Turun teemavuoden tarjontaan suhtautuu 12 prosenttia vastaajista.

Suomalainen luovuus näkyy ohjelmistossa heikosti, arvostelee dosentti Osmo Pekonen.

"Parhaat tapahtumat ovat tuontitavaraa."

Euroopan kulttuuripääkaupunki kuuluu jo ajatuksena byrokraattien keksimiin täysturhuuksiin, moittii historiantutkija Markku Ruotsila.

"Kunnon kulttuurituotetta ei synny byrokraattien ohjauksessa eikä heidän päättämänään yhtenä tiettynä vuotena, ei edes Turussa."

Ehkä kulttuurista on tullut pelkkää muutosta, tapahtumaa ja spektaakkelia, pohtii dramaturgi Juha-Pekka Hotinen.

"Järjestetään kunnon hässäkkä, jonka jälkeen jäljellä ovat krapula, roskat ja laskut. Pysyväksi vaikutukseksi riittävät muistot."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi