HS-raati: Uskonnollisen fanatismin pelko voi johtaa itsesensuuriin

Niukka HS-raadin enemmistö katsoo, että uskonnollisen fanatismin pelko rajoittaa sananvapautta Suomessa.

Kysymyksen teki ajankohtaiseksi Yleisradion aie olla esittämättä kymmenosaisen Miksi demokratia? -dokumenttisarjan jaksoa Bloody Cartoons, joka selvittää Tanskan Muhammed-pilapiirroskohun taustoja.

Yle kiisti, että dokumentin jättäminen ohjelmistosta liittyisi sen sisällön arkaluontoisuuteen. Helsingin Sanomien uutisoitua jakson pudottamisesta sarjasta Yle ilmoitti sittenkin esittävänsä sen.

Itsesensuuri ja liioiteltu varovaisuus leimaavat monien mielestä suomalaista julkisuutta. Perusteluissa viitattiin muun muassa suomalaisten poliitikkojen Muhammed-kuvien vuoksi esittämiin anteeksipyyntöihin ja Ville Rannan Muhammed-sarjakuvaan, jonka vuoksi Kaltio-lehden päätoimittaja erotettiin 2006.

"Suomalaisella itsesensuurilla on pitkät perinteet, ja sananvapauden annostelua on pidetty milloin realismina ja milloin viisauden alkuna", toteaa yrittäjä Raoul Grünstein.

"Pelkoon perustuvassa julkaisematta jättämisessä on selvästi kysymys sananvapauden kaventumisesta", kommentoi kirjailija Antti Tuuri.

Suomessa on totuttu miellyttämään ensiksi Neuvostoliittoa ja sitten markkinataloutta, arvioi sarjakuvataiteilija Katja Tukiainen. Nyt suomalaiset pelkäävät loukkaavansa islaminuskoisia.

Suomessa hyssytellään islamin kriittistä käsittelyä, väittää ohjaaja Taru Mäkelä. Uusin pilapiirrosdokumentin ympärillä käyty koreografia kiteyttää hänen mielestään tilanteen.

Dokumenttiohjaaja Virpi Suutari kertoo itsekin islaminuskoisten työskennellessään huomanneensa, kuinka äkkiä itsesensuuri alkaa toimia.

"Alkaa pelätä, että suoraan puhumisesta ja todellisuuden esittämisestä voisi seurata jotain pahaa joko itselle tai kohteille", Suutari kuvailee.

Teatteriohjaaja Atro Kahiluoto pitää fanatismin pelon ongelmaa marginaalisena.

"Epäilen, että esimerkiksi taloudelliset edut tuottavat tällä hetkellä paljon suurempaa varovaisuutta ja itsesensuuria kuin uskonnollisen fanatismin pelko."

Sananvapaus on suhteellista, huomauttaa Basson päätoimittaja Jan Zapasnik. "Poliittinen, tieteellinen, kulttuurinen, taiteellinen ja erityisesti taloudellinen fanatismi pyrkivät rajoittamaan sananvapautta ja kansalaisten näennäisesti vapaata tahtoa Suomessa."

Dramaturgi Juha-Pekka Hotinen suorastaan toivoo fanatismin pelon rajoittavan sananvapautta.

"Ilmeisesti vain pelko neuvoo läntistä maailmaa tarkastelemaan omaa väkivaltaisuuttaan ja tekopyhyyttään kuten sanan ja kuvan vapautta. Pilapiirroksiinko kytkeytyy tuon vapauden arvokkain ulottuvuus?"

Sananvapaudesta on kirjailija Elina Hirvosen mielestä helppo puhua pilakuvakohun yhteydessä.

"Enemmän kotoista sananvapautta rajoittavat vaikeammin nähtävät asiat: median keskittyminen, pienen maan valtaklikit ja toimittajien itsesensuuri, jota pätkätyöt eivät ainakaan vähennä", hän arvioi.

Herkässä kysymyksessä on parempi katsoa kuin katua, ajattelee kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen.

"On valtioviisautta olla tässä arassa asiassa hiukan varovainen, jos suomalaiset aikovat islamilaisten maitten kanssa olla yhteistyössä."

Toimitusten on kyettävä analysoimaan, missä kulkee normaalin journalistisen harkinnan ja itsesensuurin raja, painottaa Journalisti-lehden päätoimittaja Johanna Korhonen

"Journalistinen harkinta perustuu tietoon, arvoihin ja näkemyksiin, kun taas itsesensuurin perusteet ovat usein sameat, ääneen lausumattomat tai epämääräiset."

Yleisradion tuottaja ja toimittaja Timo Harakka korostaa, että Yle voi käyttää samanlaista journalistista harkintaa kuin Helsingin Sanomat, joka ei ole julkaissut Muhammed-piirroksia uutisissaan.

"Yle näyttää ensi tiistaina Karsten Kjaerin dokumentin. Julkaiseeko HS samana päivänä Muhammed-pilapiirrokset?"

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi