HS-raati: Valtion tukirahaa tulisi jakaa vain sitä todella tarvitseville taiteilijoille

Taiteilijoiden apurahojen jyvityksessä näkyy perinteinen siltarumpupolitiikka, väittää suomentaja Jukka Mallinen.

"Ilmiselvästi suhteet ja valta-asemat kirjallisuusyhteisössä edistävät sitä, että apuraha sattuu kohdalle."

Hyvä veli ja hyvä sisko -järjestelmä ohjaa apurahojen jakoa enemmän kuin luovuus ja työ, sanoo kolumnisti Johannes Koroma.

"Muutama vuosikymmen sitten se perustui ensisijaisesti poliittiseen kantaan, puoluejäsenyyteen, mutta se peruste lienee laimentunut."

HS-raadin vastaajista 67 prosenttia haluaisi ottaa taiteilijan muut tulot nykyistä paremmin huomioon apurahoja jaettaessa. Kysymyksen pohjana oli Kuukausiliitteen artikkeli kirjastoapurahoista ja niiden jakoperusteista.

Apurahoille pitää asettaa jokin tuloraja, vaatii ympäristökirjailija Juha Kuisma.

"Nyt menestyskirjailijatkin hakevat apurahaa, koska se ilmeisesti koetaan raha-automaatiksi. Mitähän miettii Jari Tervo tällaista hakemusta rustatessaan?"

Kirjastoapurahoja tarvitsevat eniten uransa alkuvaiheessa olevat kirjailijat, huomauttaa kirjailija Johanna Sinisalo.

"He saavat myös kokeneita kirjailijoita vähemmän kirjailijoille tyypillisiä sivuansioita, kuten kolumneista ja luennoinnista kertyviä tuloja."

Suomentaja Kersti Juvan mielestä elämiseen riittävä vakituinen palkka, suuret muista lähteistä saadut apurahat ja huomattavan suuret tekijänoikeustulot voisivat olla apurahan saamisen esteitä.

Vain murto-osa kirjailijoista pääsee kirjojensa myynnillä edes hampurilaisbaariapulaisen palkoille, huomauttaa tietokirjailija Jaakko Heinimäki.

"Minusta olisi reilua, että apurahan saajalta edellytetään muista töistä irrottautumista sellaiseksi ajaksi, jonka apurahalla voi järkevästi rahoittaa."

Kirjastoapurahoja kipeämmin remonttia kaipaisi valtion vuosiapurahajärjestelmä, sanoo esseisti Timo Hännikäinen.

"Pitkiä kirjallisuuden vuosiapurahoja saavat toistuvasti vain Nuoren Voiman Liiton tai muiden kulttuuriorganisaatioiden aktiivit ja suosikit."

Yksi keino helpottaa taiteilijoiden asemaa olisi tekijänoikeustulojen verovapaus tiettyyn rajaan asti, ehdottaa kirjailija Leena Lehtolainen. Hänen mielestään sopiva verovapaan tulon raja voisi olla esimerkiksi 17 000 euroa vuodessa.

Järjestelmää ei pidä kuitenkaan kehittää niin, että köyhien ja lahjakkaiden taiteilijoiden rahat annetaan vieläkin köyhemmille mutta lahjattomille taiteilijoille, varoittaa tutkija Tommi Uschanov.

"Kollegiaalinen kähmintä" taidetoimikunnissa voitaisiin korvata siirtämällä apurahojen jako poliittisesti nimitetyille lautakunnille, ehdottaa toimittaja Timo Harakka. Hänen mielestään "poliitikot pystyvät parhaiten puolueettomaan ja silti kulttuurin kuluttajia huomioivaan rahanjakoon".

Ajatus apurahasta jonkinlaisena sosiaaliturvan jatkeena on pulmallinen, sanoo tutkija Mari K. Niemi. Kuten 23 prosenttia HS-raadin vastaajista, hän ei muuttaisi apurahojen jakokriteereitä.

"Työn laadun tulee jatkossakin olla lähtökohtainen jakoperuste."

Apurahan muuttaminen köyhäinavuksi on varmin keino romuttaa koko järjestelmä, toteaa professori Kari Enqvist.

"Jos taiteellinen laatu ei enää ole ainoa kriteeri, ei kulu kuin hetki kun jo aletaan kysellä, miksi yhteiskunnan pitäisi elättää keskinkertaisuuksia."

Kulttuuriministeriön varoilla on tarkoitus tukea taiteellista sisältöä, ei tehdä sosiaalipolitiikkaa, linjaa kuvataiteilija Osmo Rauhala. Hänen mielestään suomalainen apurahajärjestelmä ei ole klassista musiikkia lukuun ottamatta tuottanut merkittävästi parempia tuloksia kuin muissa maissa.

"1970-luvulla rakennettu apurahajärjestelmä perustui ajatukseen taiteilijasta valtion työläisenä", Rauhala arvioi. "Tuki politisoitui ja tasapäistyi."

Kirjastoapurahojen "leväperäinen jakeleminen sammuneille lyhdyille" on jakajien eikä hakijoiden vika, sanoo professori Seppo Zetterberg. Hänen mielestään tulorajojen asettaminen olisi hankalaa ja toisi mukanaan paljon byrokratiaa, koska taiteen tekijöiden tulot vaihtelevat vuosittain suuresti.

Kirjailijoiden pitäisi kannustaa ja tukea toisiaan, sanoo elokuvatutkija Antti Alanen.

"Se, että jotkut menestyvät, on hyväksi kaikille. He ovat niitä, joiden tuotanto pitää elossa suomalaista kirjallisuutta – kustantajia, myyntiorganisaatioita, kirjakauppoja, kirjastoja ja antikvariaatteja. He ovat ansainneet ainakin sen, minkä he saavat."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi