HS-raati: Yle voi vähentää viihdettä ja urheilua

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen näyttää keskittävän työtarmonsa oikeisiin asioihin, kehuu dosentti Osmo Pekonen.

"Minusta näyttää, että Kivinen on palaamassa Ylen perinteiseen sivistykselliseen tehtävään eikä hamua toisten apajille."

Pekosen tavoin 43 prosenttia HS-raadin vastaajista uskoo Kivisen kohdentavan säästökuurilla olevan Ylen voimavaroja oikein.

"Julkisen palvelun tehtävän korostaminen, erityisryhmien huomioiminen ja markkinaosuuskilvoittelun jättäminen vähemmälle kuulostavat kaikki hyvältä. Kuten myös urheilun karsiminen", kiittää professori Kari Enqvist.

Kivisen linjaus sisällön kehittämisestä yleisöosuuden kasvattamisen sijaan miellyttää toimittaja Minna Lindgreniä.

"Ylessä on liikaa kontattu katsoja- ja kuuntelijalukujen perässä ilman vahvaa käsitystä siitä, mitä on laatu ja missä oma osaaminen on parhaimmillaan."

Ylen on järkevää vähentää ohjelmistostaan ulkomaista viihdettä ja urheilua, arvioi professori Jaakko Aspara. Näin vapautettaisiin varoja kotimaiseen ajankohtais- ja kulttuurituotantoon, jotka kiinnostavat kaupallisia kanavia vähemmän.

Suunnitelmat Ylen keskiportaan johtajien ja tuottajien määrän vähentämisestä saavat aplodeja suomentaja Jukka Malliselta.

"Hyvä jos byrokratiasta ja sähköisen median ikiliikkujaa suunnittelevilta insinööreiltä siirretään resursseja ohjelmien tekoon, luovuuteen ja toimitustyöhön."

Yleisradio on valtion rahoittama mediajätti, jota poliitikot toisaalla pelkäävät ja toisaalla pyrkivät ohjaamaan, määrittelee kuvataiteilija Osmo Rauhala.

"Tämän kauhun tasapainon pitäisi kehittyä demokratian edellyttämäksi journalismiksi."

Rehtori Paula Tuovinen kysyy, miten Yleisradion toimitusjohtaja voi toteuttaa ristiriitaisia poliitikkojen ja kansan toiveita.

"Poliitikot eivät halua rahoittaa tehotonta Yleä, ja samaan hengenvetoon vaaditaan jokaisen niemen ja notkon lähiuutisen toteuttamista."

Yleisradion perusongelma on liian niukka rahoitus, toteaa professori Jaakko Hämeen-Anttila.

"Silloin millä linjauksella tahansa laatu kärsii ja perustehtäviä jää toteuttamatta."

Kivisen hahmottelema linja näyttää siltä, että Yle ei saisi olla yksityisten medioiden ansaintalogiikan tiellä, tuumii linjaa ongelmallisena pitävä tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Julkisen palvelun tehtävä ei ole vain tuottaa ohjelmaa erilaisille vähemmistöille. Sen on pidettävä huolta myös laadukkaasta ohjelmistosta – vähän kuten Ylen Teema-kanava tekeekin."

Alun perin virallista totuutta välittämään luodun Yleisradion kohtalo on nyt tuottaa vaihtoehtoista informaatiota, tulkitsee kielentutkija Janne Saarikivi.

"Ylen tehtävä on siis tehdä kaikkea sitä, mikä ei ole 'suosittua': dokumentteja ja raportteja perinteisistä viilinvalmistustavoista ja Ambomaan arkeologisista löydöistä, töyhtöhyypän pesinnästä ja valaiden kommunikaatiosta."

Ylellä ei ilveillä eikä tempoilla, ihastelee esseisti Antti Nylén.

"Kaikki on hyvin niin kauan kuin hiljaisuudesta ja harmaudesta pidetään lujasti kiinni."

Ehkä

Kivisen linjausten tarkoituskin on, että Yle putoaa kelkasta ja marginalisoituu, toteaa kirjailija Jyrki Kiiskinen. Kuten 19 prosenttia vastaajista, hän pitää Ylen uusia painotuksia väärinä.

"Jos ohjelmistosta ensin leikataan massaurheilut ja suosikkisarjat, Ylen toimintaa on helpompi supistaa jatkossa entisestään", säestää professori Teivo Teivainen.

Ylen elokuva- ja dokumenttiyhteistuotantojen vähenemisestä huolestunut ohjaaja Virpi Suutari lakkauttaisi mieluummin kokonaisen tv-kanavan.

"TV2:n ohjelmisto on enimmäkseen vanhanaikaista, nurkkakuntaista ja täysin turhaa."

Tyhjää äänesti 38 prosenttia vastaajista. Monet pitivät Kivisen linjan arvioimista vielä ennenaikaisena tai liian monisäikeisenä tehtävänä. Joukossa on myös useita Yleisradion ohjelmien tekijöitä.

"Hoksaan olevani jäävi arvioimaan, kuinka lautakasakurinpalautus onnistuu", lohkaisee toimittaja Timo Harakka.

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi