29.4.2011 5:15
Päästyään valtaan 40 vuotta sitten suuret ikäluokat ovat ajaneet tehokkaasti omia etujaan, arvioi sosiaalipsykologi Katriina Järvinen. Hän pitää sukupolvien välistä eriarvoisuutta vaikeammin ratkaistavana yhteiskunnallisena ongelmana kuin sukupuolten välistä eriarvoisuutta.
"Kovalla työllä itse hankittu asema on tämän porukan yhteinen optinen harha, samoin kuin kuvitelma, että nuoremmat sukupolvet ovat päässeet helpommalla ja tulevat elämään perinnöillä."
HS-raadin vastaajista 44 prosenttia uskoo, että suurilla ikäluokilla on liikaa poliittista vaikutusvaltaa.
Baby boom -sukupolven edustajat ovat jo piltti-ikäisestä saakka taistelleet paikastaan auringossa, kuvaa professori Laura Kolbe.
"Kova ääni, terävät kyynärpäät, röyhkeys ja äänekkyys ovat ominaisuuksia, joiden avulla noustiin jo teinipolitiikassa kärkeen. Siellä monet ovat pysyneet ja vanhentuneet yhdessä äänestäjiensä kanssa."
Suuret ikäluokat elävät yhä utopiassa, jonka mukaan maailma muuttuu koko ajan paremmaksi ja paremmaksi, toteaa toimittaja Kirsi Virtanen. Hän muistuttaa suurten ikäluokkien itsekin nauttineen rakentamastaan maailmasta.
"Kulutusjuhla ja luonnonvarojen törsääminen alkoi suurten ikäluokkien johdolla. Nykynuorten tehtäväksi on jäänyt jälkien siivoaminen ja vahinkojen paikkaaminen."
Kirjailija Riikka Ala-Harja ei hyväksy "rakentajasukupolven kärsimyseetosta" ja oikeutta leikkaamattomaan vanhuudenturvaan, jos lapsiperheiltäkin leikataan. Joillekin suuret ikäluokat jättävät perintöjä, mutta sitä ei voi Ala-Harjan mielestä rinnastaa sosiaaliturvaan.
"Lapsillamme tulee olemaan huonommat eläkkeet, vaikka joudumme maksamaan niitä enemmän. Ikäpyramidia ei voi kääntää nurin kuin vaaliväittelyissä", sanoo toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.
Sukupolvien välinen skisma kasvaa eläkepäätösten vaikutusten tullessa näkyviin, epäilee viestinnän tutkija Anu Kantola.
"Sillä voi olla omat vaikutuksensa siihen, kuinka halukkaita nuoremmat sukupolvet ovat maksamaan veroja ja ylläpitämään julkisia palveluita, jotka ovat tärkeä osa vanhusten huoltoa."
Esseisti Jukka Relander kehottaa tulonsiirroissa jo saamapuolelle siirtyneitä suuria ikäluokkia miettimään, miten he vaikutusvaltaansa käyttävät.
"Maksajan maksuhalu on motivaatiolaji."
Eläkeikää pitäisi nostaa ja eläkkeitä pienentää yhtä lailla suurilta kuin pieniltäkin ikäluokilta, esittää päätoimittaja Anne Moilanen.
Ohjaaja Atro Kahiluoto muistuttaa, että varallisuuserot ovat kasvaneet myös suurissa ikäluokissa.
"Suurten ikäluokkien pienimpiä eläkkeitä pitäisi voida nostaa ja suurimpia leikata."
Jokainen sukupolvi haluaa lapsilleen hyvän elämän, huomauttaa suuria ikäluokkia puolustava kirjailija Kaari Utrio.
"Ahneudesta ei toki kannata mekastaa sellaisten, jotka ovat saaneet valmiin infran, peruskoulun ja opintotukea."
Vastaajista 37 prosenttia ei pidä suurten ikäluokkien poliittista valtaa liiallisena.
Edellinen sukupolvi on aina kattanut seuraavalle pöydän, kuvailee professori Seppo Zetterberg.
"Suurten ikäluokkien saamalla pöydällä oli elämiseen tarvittava perusruoka, ei ylellisyysherkkuja. Suuret ikäluokat jättävät seuraaville turhankin epäterveellisiä antimia notkuvan noutopöydän. Viisas nauttii siitä harkiten eikä nurise, että kaikkea sitä ihmisille syötetäänkin."
Omassa nuoruudessaan suuret ikäluokat olisivat pitäneet nykynuorten kärsimystä ylellisyytenä, sivaltaa professori Kari Enqvist.
Professori Matti Wiberg neuvoo kaikkia suurten ikäluokkien vallan vaikeroijia: "Älkää ruikuttako, järjestäytykää! Äänestämisellä ja vaikutusvallalla on tunnettu yhteys."
"Jos kerran säännöissä on sovittu, että enemmistön etuja ajetaan kokonaisuudesta tai tulevaisuudesta välittämättä, niin näillä mennään", lausuu yritysvalmentaja Jari Sarasvuo.
Tyhmillä ihmisillä on liikaa poliittista vaikutusvaltaa, lohkaisee kielentutkija Janne Saarikivi.
"He kuuluvat kaikkiin ikäluokkiin ja heidän valtansa vain lisääntyy."
HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko suurilla ikäluokilla liikaa poliittista vaikutusvaltaa? 29.4.2011
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
|