HS-raati ei etsi syyllisiä Gazan sotaan

Gazan sodassa on mahdotonta sanoa, kumpi taistelevista osapuolista on suuremmassa vastuussa sodan syttymisestä, arvioi lähes puolet HS-raadin vastaajista. Israelin vastuuta pitää suurempana 39 prosenttia, Hamasin 12 prosenttia.

"Jokainen aggressio on aina vastausta toisen osapuolen edelliseen aggressioon", muistuttaa professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Viestinnän tutkija Anu Kantola arvelee, että syyllisten pohtiminen vain vahvistaa sodan logiikkaa.

"Molemmilla puolilla on liikaa ihmisiä, joille laihakin sota on tutumpi ja turvallisempi kuin outo ja pelottava rauha", sanoo Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Jos Karjalaa takaisin havittelevat suomalaiset ampuisivat Imatralta raketteja Venäjälle, mikä olisi Venäjän reaktio, kysyy professori Kari Enqvist. "Suhteettoman kova, aivan kuin Israelilla, se on varmaa. Mutta kuka olisi väärässä, suomalaiset vai venäläiset?"

Israelin vastaisku ei ole YK:n peruskirjan mukaista itsepuolustusta, määrittelee professori Martti Koskenniemi.

Sota Gazassa on vanhemman ilkiön sotaa heikompaa ilkiötä vastaan, arvioi Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo. "Konfliktin taustalla on se, että Israel miehittää Palestiinaa. Siksi sillä on suurempi vastuu tapahtumista."

Israel vastaa sodalla tilanteeseen, johon ei ole sotilaallista ratkaisua, toteaa kirjailija Elina Hirvonen.

"Ylivoimaisella osapuolella olisi varaa ratkaista konflikti suostumalla epätoivoisen vähemmistön aluevaatimuksiin", linjaa kuvataitelija Silja Rantanen.

Israel kontrolloi ja sortaa gazalaisia pahemmin kuin Etelä-Afrikka aikoinaan mustaa väestöään, väittää kuvataiteilija Jani Leinonen. Esimerkiksi itsemurhaiskujen takana hän näkee vieraan vallan miehityksen aiheuttaman nöyryytyksen ja epätoivon – aivan kuin Eugen Schaumanin tekemässä kenraalikuvernööri Bobrikovin murhassa Suomessa 1904.

"Altavastaaja ei lähde hyökkäykseen kuin epätoivoissaan, eikä väkivallan kylmäävä kierre lopu, ellei väkevämpi hellitä edes hieman otettaan", pohdiskelee toimitusjohtaja Jaana Airaksinen.

"Tässä konfliktissa ei ole yhtään sankaria, mutta Israelin silmä hiuksesta -politiikka ylittää kaikki kohtuuden rajat", sanoo tietokirjailija Osmo Soininvaara.

Hamas on Gazan konfliktin käynnistäjä ja ylläpitäjä, sanoo politiikan tutkija Iivi Anna Masso. Hän sanoo Hamasin terrorisoivan myös "omiaan", poliittisista vastustajista uskonnollisiin vähemmistöihin.

Professori Juha Sihvola kysyy, olisiko nykyistä kriisiä syntynyt, jos Hamas olisi poliittista valtaa saatuaan karsinut terroristisia menetelmiään ja luopunut rakettikampanjastaan. "Tai toisin päin, kuinka paljon pelkästään rauhanomaisia vaihtoehtoja Israelilla olisi saatavilla tuonkaltaista vastustajaa vastaan."

Israelin johtajilla on oikeus ja velvollisuus puolustaa kansalaisiaan, vakuuttaa historiantutkija Markku Ruotsila. Hän siteeraa kenraali William Tecumseh Shermania, jonka mukaan "sota on helvettiä ja ainoa keino lopettaa se on saattaa tämä totuus niiden tietoon, jotka ovat sodan aloittaneet".

Suurin vastuu sodan syttymisestä on muulla maailmalla, arvioi kirjailija Jyrki Kiiskinen. Hänestä heikko Lähi-itä on edullinen etenkin Yhdysvalloille. "Kukapa nyt selviäisi elämästä ilman heikkoja vihollisia."

Professori Ullamaija Kivikurun mielestä osavastuussa olemme me kaikki.

"Olemme sallineet näiden julmuuksien jatkuvan vuosikymmeniä."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi