HS-raati ei murtaisi toimittajan lähdesuojaa

Toimittajien nykyistä lähdesuojaa ei ole syytä muuttaa, katsoo 73 prosenttia HS-raadin vastaajista. Ainakin joitain tarkistuksia lähdesuojaan tekisi hieman alle viidennes.

Lähdesuojan muutoksia pohditaan osana valmisteilla olevaa esitutkinta- ja pakkokeinolain uudistusta. Tällä viikolla keskustelua lähdesuojasta on herättänyt TV2:n Silminnäkijä-sarjan ohjelma Matin talot, joka väitti nimettömään lähteeseen vedoten Matti Vanhasen saaneen omakotitaloonsa ilmaista rakennusmateriaalia.

Tutkivien toimittajien asemaa pitäisi pikemminkin vahvistaa, vaatii suomentaja Jukka Mallinen.

"Viimeksi vaali- ja puoluerahoitusrahakohu on osoittanut, että toimittajilla on vielä moniaita Augiaan talleja paikallistettavana."

Suomen pitäisi laajentaa lähdesuojaa Ruotsin mallin mukaisesti, ehdottaa toimittaja Jan Erola.

"Virkamiehet saavat Ruotsissa kertoa epäkohdista toimittajille, eivätkä heidän esimiehensä saa edes tutkia vuotojen lähteitä."

Ilman hyvää lähdesuojaa moni väärinkäytös ja rikos jäisi paljastumatta, arvioi ohjaaja Atro Kahiluoto. Hän ei kuitenkaan hyväksy sitä, että julkisuudessa esitetyt syytökset jätetään lähdesuojaan vedoten kokonaan todistamatta.

"Jos toimittaja ei halua paljastaa lähdettään, on hän mielestäni velvollinen etsimään muita todisteita."

Lähdesuojan kunnioittaminen ei vapauta journalistia näytön hankkimisen velvoitteista, huomauttaa professori Ullamaija Kivikuru.

"Lähdesuoja voi tulevaisuudessa säilyä vain, jos sitä käytetään vastuullisesti", ennustaa kirjailija Kaari Utrio.

Juuri nyt lähdesuojan murtaminen olisi toimittaja Timo Harakan mielestä surkuhupaisaa, sillä vaalirahakohussa kaikki epäilyt rikoksista ja väärinkäytöksistä on saatu esiin tiedotusvälineiden työllä.

"Poliisi ei puolentoista vuoden aikana ole aloittanut yhtään oma-aloitteista tutkintaa, vaan on lukenut lehdistä ja katsonut telkkarista, mitä olisi syytä ryhtyä tutkimaan."

Toimittaja Katja Boxberg pitää surkuhupaisana, että niin kutsuttu eliitti on vaatimassa lähdesuojan heikentämistä, kun "tavallisesti laiska suomalaismedia on viimein herännyt tekemään oikeaa työtään".

Ehkä lähdesuojan murtamisen rajaa pitäisi arvioida uudelleen, toteaa kolumnisti Johannnes Koroma. Hän joutui väistymään TT:n toimitusjohtajan tehtävästä sisäpiirikauppaepäilyjen vuoksi, vaikka oikeus vapautti hänet syytteistä.

"Olen henkilökohtaisesti kokenut, mitä löysässä hirressä roikkuminen tarkoittaa julkisuuteen vuotaneissa epäilyksissä, jotka hovioikeutta myöten helpontuntuisesti osoittautuivat aiheettomiksi."

Systeemiä pitäisi muuttaa, pohdiskelee yritysjohtaja Ami Hasan.

"Nyt on aivan liian helppoa nostaa epäilty – vaikkapa Alpo Rusi – lööppeihin päiviksi tai viikoiksi ja löysään hirteen vuosikausiksi tai jopa loppuelämäkseen ja kuitata sitten mahdollinen epäilyjen tai syytteiden raukeaminen lyhyesti yhdellä palstalla."

Nykyinen laki ruokkii tekaistuja juttuja ja liioittelua, sillä nimetön lähde ei joudu sanoistaan vastuuseen, arvioi kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen.

Nykysäännöillä media voi tuhota julkisuuden henkilön uran ja elämän, sanoo kielentutkija Janne Saarikivi.

"Ei tarvita kuin yksi 'kohublondi' tai 'sisäpiiriläinen', hieman kostonhimoa ja turhamaisuutta, tai mikä pahempi, liiallista journalistista kunnianhimoa. Faktoja ei tarvita."

"Meillä poliittinen toimittaja tarkoittaa liian usein poliitikkoa mediassa", tokaisee kuvataiteilija Osmo Rauhala.

Lähdesuoja on olennainen osa sananvapautta, mutta sen käytössä on liikaa epämääräisyyksiä, luettelee tietokirjailija Kalle Haatanen: "vuodot viranomaisilta, poliittiset pyyteet, sortuminen huomio- ja skandaalihakuisuuteen".

Lehdistön olisi hyvä pyrkiä itse ehdottamaan kohtuullista rajausta lähdesuojaan, koska muuten rajauksen tekevät muut, varoittaa tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Nyt ongelmana ovat poliisit, jotka hankkivat sivutuloja myymällä salassa pidettäviä tietoja kiinnostusta herättävistä kansalaisten keskeneräisistä rikosepäilyistä. Mitä sitten tehdään, jos tapa leviää terveydenhuoltoalalle ja sosiaalitoimistoihin?"

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi