HS-raati ei rajoittaisi lakkoja

Kuljetusalan lakko loppui lyhyeen, mutta heti perään alkoi sataman ahtaajien lakko. Ensin bussit ja rekat seisoivat, sitten seisahtui valtaosa ulkomaankaupasta. Torstaina soviteltiin ammattiliitto AKT:n kolmatta, huolintatyöntekijöiden lakkouhkausta.

Oli lakoista harmia tai ei, lakko-oikeudesta on pidettävä kiinni, sanoo HS-raati lujasti. Jopa 85 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei lakko-oikeutta saisi rajoittaa.

"Lakkojen merkitystä ei voi kuvailla niiden haittavaikutusten kautta. Lakkojen piinallisuus yhteiskunnalle on turva työntekijöille", kuvataiteilija Silja Rantanen sanoo.

Vastaajat sanoivat lähes yhdestä suusta, että oikeus lakkoon on demokraattinen perusoikeus, työntekijän harvoja protestointikeinoja.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on vaatinut lakkolainsäädännön uudistamista. EK:n mukaan lakkoilu rasittaa kriisistä toipuvaa taloutta kohtuuttomasti. Raadin enemmistön mielestä työelämää kiristää kuitenkin juuri talouskriisi.

"Ulkoistaminen, kilpailuttaminen, eläkeiän nosto, pätkätyökierteet, lomautukset, epävarmuus työn jatkumisesta", kirjailija Arno Kotro luettelee.

Työnantajapuoli, esimerkiksi Metsäliitto, on varoittanut, että suomalaisten lakkoherkkyys saattaa viedä tuotannon muualle. Professori Jaakko Hämeen-Anttila pitää työnantajapuolen uhkailua "epäisänmaallisena ja omaa etua häikäilemättä ajavana".

"Tähän pitäisi pikemmin puuttua kuin lakko-oikeuteen", hän sanoo.

Viedään lakotkin ulkomaille, ehdottaa toimittaja Timo Harakka. "Teollisuus on vienyt tuotantoaan Kiinaan, jossa työläisillä ei ole oikeuksia. Miksi ay-taustainen presidentti ja SAK eivät kovistele suuryrityksiä työläisten riistosta Suomen rajojen ulkopuolella? Miksei AKT ryhdy solidaarisuuslakkoon kiinalaisten puolesta?"

Myös media saa raadilta kritiikkiä siitä, että se toistaa työnantajien näkökulmaa ja esittää lakkoilijat kiusankappaleina.

Moni vastaaja kuitenkin korostaa, että lakkoja tulee käyttää harkiten.

"Puolustan lakko-oikeutta karvain mielin, sillä avainalojen tapa käyttää sitä toimii usein terrorin logiikalla", sanoo museonjohtaja Markku Valkonen.

Esimerkiksi kuljetusalan työntekijät ovat avainasemassa, jolloin heillä on enemmän kiristysvaltaa kuin monilla muilla ammattiryhmillä.

"Kuljetusalan sijasta toivoisin, että terveydenhoidon ja opetusalan työntekijät puolustaisivat oikeuksiaan", kuvataiteilija Jani Leinonen sanoo. "Myös vuokratyöntekijöiden pitäisi järjestäytyä."

Sekä

puolustajat että vastustajat tunnistavat lakkokäytännön ongelmat: epätasaisesti jakautuvan kiristysvallan, laittomat lakot ja pattitilanteet.

Esimerkiksi toimittaja Max Arhippainen ja kolumnisti Johannes Koroma eivät kumpikaan rajoittaisi lakko-oikeutta, mutta pohtivat molemmat pakkosovinnon käyttöä vaikeassa tilanteessa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi