HS-raati ei tunne Renny Harlinin elokuvia

Suomeen uuden Mannerheim-elokuvan kuvausten vuoksi palannut elokuvaohjaaja Renny Harlin nauttii kohtalaista arvostusta HS-raadin jäsenten keskuudessa. Vastaajista 39 prosenttia arvostaa Harlinia elokuvaohjaajana – ja 19 prosenttia ei arvosta.

Peräti 42 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan halua ottaa kysymykseen kantaa. Yleisin syy oli se, että Harlinin tuotanto on raadin jäsenille suurimmaksi osaksi tai kokonaan tuntematon.

Harlin on ladunavaaja kaupallisessa elokuvamaailmassa, sanoo kustannuspäällikkö Jan Erola.

"Kuten Hanoi Rocks rockissa tai Keke Rosberg formuloissa, Harlin on vailla suomalaisia esikuvia kyennyt nousemaan alansa kilpailluimmassa sarjassa huipulle – tai ainakin lähelle huippua. Se vaatii rohkeutta ja samalla kykyä niellä nöyryytyksiä ja tappiota, lannistumatta."

"Jokainen ohjaa tyylillään ja omalle tyylilleen pitää olla uskollinen. Harlin on. Siksi hän on menestynyt", päättelee ohjaaja Eero-Tapio Vuori.

Suunnittelija Paola Suhosen mielestä Harlin on "oman polkunsa kulkija, rohkea ja ennen kaikkea tekijä".

"Harlin on saanut parikymmentä vuotta pestejä Amerikan elokuvatehtaista", muistuttaa kirjailija Olli Jalonen. "Silloin taitaa kyllä olla sen tuotantolinjan ammattilainen."

Nyky-Hollywoodissa harva pystyy sellaiseen jatkuvuuteen kuin Harlin, vakuuttaa elokuvatutkija Antti Alanen. Jo Harlinin esikoiselokuvassa Jäätävä polte oli "elokuvallista imua, vaikka kyseessä oli kaheli rymistelyleffa". Esimerkiksi Cliffhanger oli taas "turboahdetun toimintaelokuvan kineettisiä täysosumia, jota haittasi itsetarkoituksellisen korostunut julmuus".

Myös ohjaaja Taru Mäkelän mielestä Painajainen Elm Streetillä -sarjan neljäs osa Unien valtias oli erittäin hyvä viihde-elokuva.

"Ford Fairlanen ohjannut mies ei voi olla kokonaan paha", arvelee rapmuusikko Steen1.

Esseisti Antti Nylén ei jaksa erikseen arvostaa "jokaista project manageria, juustokauppiasta, pysäköinninvalvojaa tai väkivaltaelokuvien ohjaajaa".

"Kai joku heitäkin tarvitsee, mutta minulle he eivät kerro mitään minun elämästäni. Minun puolestani he voivat kaikin mokomin jatkaa olemassaoloaan ja työtään mutta yhtä hyvin myös lopettaa molemmat."

Mannerheimista kertova elokuva herättää monenlaisia odotuksia. Professori Laura Kolbe epäilee, taipuuko Harlin tulkitsemaan Mannerheimia herkkäviritteisesti, peilaten tämän sosiaalista ja kielellistä taustaa ja maailmankuvaa.

"On todella hauska nähdä, miten Marski taipuu kansainväliseksi toimintajännäriksi – projektissa on niin paljon absurdeja piirteitä, että kasassa ovat selvästi kulttielokuvan ainekset", näkee viestinnän tutkija Anu Kantola.

On mukavaa, että Harlin elokuvan Suomen historiasta "geenimanipuloitujen tappajahaikalojen tai yliluonnollisia kykyjä omaavien palkkatappajien" sijaan, iloitsee Ylioppilaslehden päätoimittaja Veera Luoma-aho.

Sen sijaan professori Juha Sihvolalle "isänmaalliseen kansanosan ja nuorisoöykkäreiden suosiota kosiskeleva Mannerheim-actionelokuva" on vastenmielinen ajatus. "Toivottavasti hanke vie sekä tekijänsä että rahoittajansa konkurssin syövereihin."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi