HS-raati erottaa puolueet toisistaan

Puolueiden väliset ideologiset erot eivät ole menettäneet merkitystään, arvioi 78 prosenttia HS-raadin vastaajista. Viidenneksen mielestä puolueiden aatteelliset erot ovat käytännössä kadonneet.

Puolueiden erojen hämärtymisestä tai jopa ideologioiden kuolemisesta on puhuttu pitkään. Viime päivinä perinteisiä aatteellisia rajalinjoja ovat koetelleet kokoomusta vihreänä puolueena markkinoiva mainoskampanja ja johtavien sosiaalidemokraattien maahanmuuttolausunnot.

Puolueilla ja eritoten niiden kannattajilla on yhä omat ideologiansa, mutta niiden toteuttamiseen puolueet tarvitsevat ääniä vaaleissa, muistuttaa yritysjohtaja Ami Hasan.

"Strategisesti on järkeenkäypää paaluttaa naapurin tontille, vaikka se saakin puolueet ja niiden ideologiat näyttämään toistensa kaltaisilta vaalilupauksia annettaessa."

Erot jäävät piiloon, koska kampanjoidessaan puolueet pyrkivät tasapainottamaan ideologiaansa sen sijaan että ne korostaisivat tai kiteyttäisivät aatettaan, analysoi tietokirjailija Petri Merenlahti.

"Lopputuloksena puolueet päätyvät korostamaan toistensa ideologisia teemoja: yrittäjäpuolue profiloituu työväen- ja ympäristöpuolueena."

Päivänkohtaiset vaaliohjelmat ja lyhyet julkisuuspuheet määrittävät nykyisin puolueiden aatteita enemmän kuin periaateohjelmat, arvioi johtaja Pirjo Hiidenmaa.

Ideologiset erot näkyvät puolueohjelmissa, mutta hallituspolitiikassa ne eivät realisoidu selkeästi, pohtii viestinnän tutkija Anu Kantola.

"Äänestämällä on vaikea vaikuttaa politiikkaan."

Eroja on, vaikka ne jäävät helposti kaikkia puolueita yhdistävän vallanhimon alle, arvioi professori Kari Uusikylä.

"Ideologiat on naamioitu usein virkamiesten puolueettomuudeksi."

Monet oleelliset rajalinjat kulkevat yhtä usein puolueiden sisällä kuin niiden välillä, tuumii kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Puolueet jäsentävät yhä poliittista karttaa ja sen aatteellisia ulottuvuuksia, uskoo päätoimittaja Matti Kalliokoski.

"Se näkyy enemmän puolueiden kannattajien välisinä eroina kuin niiden poliitikkojen erilaisuutena."

Professori Juha Sihvola tekee ideologisen eron yhtäältä "siedettävien" ja ideologisesti toisiaan lähellä olevien puolueiden eli kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja sosiaalidemokraattien ja toisaalta "fanaattisten" vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien välillä.

"Veristen konfliktien maailmassa vastuullisten poliittisten voimien ideologinen harmaasävyisyys ja sopuilevuus on vain hyvä asia."

Myös kielentutkija Janne Saarikivellä on selvä käsitys puolueiden eroista.

"Esimerkiksi kokoomus on ylimielisten porvarien puolue, kun taas keskusta yhdistää uskonlahkon ja rikollisjärjestön vastenmielisimmät puolet."

Ulkomailta katsoen Suomen puolueiden ero on olematon, luonnehtii Ranskassa asuva kuvataitelija Hannu Väisänen.

"Hallituskoalitioita voidaan luoda kaikenlaisilla resepteillä. Puolueet lainailevat toisiltaan sokeria ja suolaa."

Tuntuu ajatuksenakin typerältä sitoutua minkään puolueen arvoihin, koska arvoista ei saa selvää, pahoittelee sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

"Liberaalia vihreää ei erota kokoomuslaisesta, liberaalia vasemmistolaista keskilinjan vihreästä."

Puolueita on nykyisin mahdotonta kuvata samanlaisilla koko ryhmää kuvaavilla karikatyyreillä, joita pilapiirtäjä Kari Suomalainen käytti aikanaan, toteaa elokuvatutkija Antti Alanen.

Ideologisilla eroilla on nykypolitiikassa yhtä vähän väliä kuin musiikkimaulla, väittää esseisti Antti Nylén.

"Joku diggaa progesta, joku hevistä, yhteistyö pelaa silti."

Suomesta puuttuu vasemmisto, julistaa kirjailija Arno Kotro.

"Hyvinvointivaltioprojekti on vaihtumassa luokkayhteiskuntaprojektiksi, jonka käytännön toteuttamiseen ainakin sosiaalidemokraatit ovat hämmentävän ahkerasti osallistuneet."

Tänä keväänä entinen työväenpuolue kokoomus on vihreät ja edellisten hallitusten porvaripuolue Sdp on perussuomalaiset, kuvaa kirjailija Juha Seppälä.

"Kun 30 prosenttia äänestäjistä jättää eduskuntavaaleissa äänoikeutensa käyttämättä, se ei ole nukkumista, vaan täysin järkevä reaktio tilanteessa, jossa meillä on ehdolla pari tuhatta muistinsa menettänyttä, sanansa syönyttä ja takkinsa kolmasti kääntänyttä värisokeaa."

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi