HS-raati haluaa varjella presidentin valtaa

Suomen presidentillä pitää olla tulevaisuudessakin itsenäistä poliittista päätösvaltaa, sanoo 59 prosenttia HS-raadin vastaajista. 30 prosenttia ottaisi presidentiltä vallan pois.

Presidentti on ainoa demokraattisesti valittu korkea päättäjä, väittää kielentutkija Janne Saarikivi. Hänestä parlamentarismi ei ole demokratiaa, vaan eturyhmien valtaa: kansa valitsee päättäjien sijaan päättäjien valitsijoita.

Parlamentarismi on käytännössä hallituksen pääpuolueiden puheenjohtajien valtaa, sanoo esseisti Jukka Relander.

Vastavoiman poistaminen pääministerin johtamalta hallitukselta merkitsisi kuoliniskua edustuksellisen demokratian rippeille, laukoo mediatutkija Juha Herkman.

"Niin kauan kuin poliitikot ja suurpuolueet eivät ryhdistäydy ja ala taas tehdä politiikkaa, presidentti-instituutiota tarvitaan enemmistöparlamentarismin vastavoimaksi."

Suomalainen politiikka on niin konsensushakuista, että yksi päätoiminen oikuttelija raikastaisi vallitsevaa ilmapiiriä, arvioi toimittaja Minna Lindgren.

Eliitti vierastaa kaikkia mekanismeja, joilla asiantuntematon kansa pääsee häiritsemään vaikeista asioista päättämistä, havainnoi yliasiamies Antti Arjava.

"'Tsaarin kaipuu' on eliitin ärtynyttä retoriikkaa, jolla peitetään sosiaalisesti merkittävä valtakysymys."

Kaksinapainen poliittinen johto pakottaisi vuoropuheluun, ja se on tasavallan "henkisen ventiloinnin" kannalta välttämätöntä, tuumii kirjailija Juha Siltanen.

Valtiossa pitää olla tilaa presidentin kaltaiselle "takuuhenkilölle" ja johtajuudelle, jonka toimintakyky on kriisin, katastrofin tai sodan syttyessä taattu perustuslaissa, vaatii professori Laura Kolbe.

"On vaikea nähdä pääministeriä ylipäällikkönä, eduskuntaa kriisikeskuksena tai puolueita katastrofijoukkoina mahdollisessa hätätilanteessa."

Arkkitehti Harri Hautajärvi ei halua, että presidentistä tehdään pelkkä vallasta riisuttu seremoniamestari.

"Silloin presidentin työ muuttuisi eräänlaiseksi pellen puuhaksi, aivan kuten turhat kuninkaat ja kuningattaret monissa maissa, vaikkapa naapurissamme Ruotsissa."

Professori Matti Wiberg "likvidoisi" presidentti-instituution. Samalla kansanedustajien pitäisi ryhtyä valvomaan hallitusta.

"Nythän eduskunnan on pikemminkin nautittava hallituksen luottamusta kuin päinvastoin."

Suora kansanvaali ei kelpaa presidentin vallan perusteluksi, toteaa toimittaja Max Arhippainen.

"On huomattavasti demokraattisempaa, että hallitus vastaa joka päätöksestään erikseen eduskunnalle."

Suomella on ollut "ihan hyviä" presidenttejä, mutta suoralla kansanvaalilla voidaan joskus valita myös hölmö populisti, huomauttaa professori Juha Sihvola.

"Kuninkaat ja herttuat ovat saaneet väistyä edustuksellisen kansanvallan tieltä, miksei myös Suomen presidentti", sanoo professori Kari Enqvist.

Esseisti Antti Nylénin mielestä olisi hyvä, jos presidentti olisi vain moraalinen esikuva, joka edustaisi jotain ihannetta.

"Tällaista presidenttiä ei kuitenkaan voi valita demokraattisesti, koska kansalaisten enemmistö on arvotonta, eikä eliitin valitsemaa presidenttiä arvostaisi kukaan muu kuin eliitti itse."

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi