HS-raati hyvästelisi missikisat

Jälleen ajankohtaiset Miss Suomi -kisat ja muutkin kauneuskilpailut olisi jo aika lopettaa, katsoo 47 prosenttia HS-raadin vastaajista. Kolmannes antaisi missikisojen jatkua ainakin niin pitkään kuin niille riittää kysyntää ja osallistujia.

"Nykyään halutaan huippumalleiksi, ei misseiksi", sanoo historiantutkija Mirkka Lappalainen. Hänestä missikilpailut tuntuvat yksilöllisyyttä arvostavassa yhteiskunnassa tahattoman koomiselta menneisyyden jäänteeltä: rivi keskinkertaisen nättejä nuoria naisia hymyilee samanlaisissa bikineissä ja kampauksissa.

"Missit eivät ole lähtökohtaisesti aktiivisia toimijoita, vaan passiivisia kohteita, iloisia ja sävyisiä. Jonkinlaisia toivelomautettavia ja -irtisanottavia siis", huomioi professori Mikko Lehtonen.

"On aika luopua kulttuurista, jossa möhömahaiset reservin upseerit arvioivat sievästi keikistelevien anorektikkojen ulkonäköä", vaatii professori Teivo Teivainen.

Missikisoilla ei ole samanlaista kansallista merkitystä kuin Kekkosen aikaan, arvioi kirjailija Leena Lehtolainen.

Nykysuomalaisuuden identiteettiä pitäisi luoda muuten kuin "vaaleiden pohjolan neitojen" avulla, toivoo museonjohtaja Markku Valkonen.

"Näkeehän niitä degeneroituneita muotovalioita rotukoiranäyttelyissäkin", sivaltaa säveltäjä Lotta Wennäkoski.

Missejä on pitkään pakotettu luterilaisten pyhimyksenkorvikkeiksi eli nuoriksi neitsyiksi, rodunjalostuksellisiksi ja isänmaallisiksi idoleiksi, kauhistelee Books from Finlandin päätoimittaja Soila Lehtonen.

Kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisästä etovat Miss Suomi -kilpailun säännöt, joissa kilpailijoilta edellytetään naimattomuutta ja lapsettomuutta. "Listasta puuttuu vain, että 'kandidaatti on todistettavasti neitsyt!'"

Sukupuolipolitiikan asialistalla kauneuskilpailut ovat sijalla 520, arvioi kuvataiteilija Silja Rantanen. "Lucia-kilpailu on yhtä vaarallinen ellei vaarallisempi, koska siinä solmitaan vielä hämärämmin yhteen nuorten naisten ulkonäkö, luonne ja suoritukset."

"Kauneudessa kilpaileminen on tietenkin tavallaan outoa, mutta niin on moni muukin ilmiö maailmassa", sanoo muusikko Maija Vilkkumaa.

Missikisoja pahempi ongelma on toimittaja Johanna Korhosen mielestä se, että "meidän kaikkien pitäisi olla toistemme silmissä vähintään maakuntasarjan perintöprinsessa-ainesta uskaltaaksemme lähteä kotiovesta ulos." Hän huomauttaa myös miesten ulkonäköpaineiden kasvaneen, erityisesti työelämässä.

Kauneus on nopein tie yhteiskunnallista asemaa kohentavalle "luokkaretkelle", väittää professori Laura Kolbe. Vaatimattomista oloista vuorineuvosten ja poliitikkojen rouviksi, yrittäjiksi, viihdetähdiksi tai jopa yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi nousseet missit ovat hänen mielestään "suomalaista naishistoriaa ja sosiaalista nousukkuutta parhaimmillaan".

Laskusuhdanteessa ajatuskin missikisojen lopettamisesta kauhistuttaa mediatutkija Juha Herkmania. "Mistäs muusta mediassa kirjoitettaisiin, jos ei misseistä ja missikisoista?"

Tv-kanavilla on nykyisin paljon missikisoja typerämpiäkin kilpailuja, toteaa toimittaja Max Arhippainen. "Missikisoilla on sentään perinteitä."

Esseisti Antti Nylén puolustaa kisoja "muistona ajalta, jolloin neitseiden katselemiselle ja arvioimiselle vielä tarvittiin oma instituutionsa".

"Kuten John Stuart Mill korosti, liberaalin yhteiskunnan kansalaisilla tulee olla mahdollisimman laaja vapaus tehdä myös typeriä valintoja", sanoo professori Juha Sihvola.

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi