HS-raati nostaisi muita kieliä ruotsin vaihtoehdoiksi

Emme elä enää kaksikielisessä maassa, vaikka laki niin säätää, sanoo päätoimittaja Minna Tawast. "Pelkän kaksikielisyyden mielikuvan elätteleminen kouluruotsin ja virkamiesruotsin avulla on hölmöläisten puuhaa."

Ruotsin pakollisen opetuksen lisäämistä vastustaa 60 prosenttia HS-raadista. Vastaajia oli 80.

Peruskoulun uutta tuntijakoa valmistellut työryhmä esitti kesäkuussa, että pakollinen ruotsin opetus aloitettaisiin nykyistä aikaisemmin. Opetusministeriössä pohditaan myös ruotsin pakollisten kurssien lisäämistä lukiossa.

Ruotsin opiskelun historialliset ja poliittiset perusteet ovat heikentyneet, arvioi tutkija Markku Jokisipilä. Opetus ei ole tuottanut aktiivista kykyä käyttää ruotsia.

"Yritykset opettaa suomalaisille ruotsia ovat kuin pakottaisi muulia rinnettä alas", vertaa kirjailija Jyrki Kiiskinen.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mielestä pakollisuus on syönyt ruotsin kielen maineen.

"Se, mikä valitaan vapaaehtoisesti, omaksutaan helpommin ja muistetaan pidempään."

Suomalaiset antavat muiden maiden asukkaille kohtuuttoman etulyöntiaseman osaamalla kahta kansainvälisissä yhteyksissä hyödytöntä kieltä, laukoo tietokirjailija Osmo Soininvaara.

"Vitosen arvosanalla suoritetusta peruskoulun pakkoruotsista ei ole hyötyä kenellekään. Korkeintaan se ruokkii suvaitsemattomia ajatuksia kielivähemmistöä kohtaan."

Englanti on Ruotsissakin käypä kieli, tietää arkkitehti Harri Hautajärvi. Hän kertoo suomenruotsalaisten ystäviensä tunteneen alemmuutta, kun näiden "muumikielelle" on naureskeltu Ruotsissa.

Venäjä, espanja tai ranska ovat ruotsia suurempaa pääomaa, toteaa semiootikko Vaula Norrena.

"Muissa Pohjoismaissa voidaan esimerkiksi pakkotanskan sijaan opiskella maailmankieliä", haikailee kirjailija Kaari Utrio.

"Itä-Suomessa pitäisi opiskella käytännön venäjää eikä teoreettista ruotsia", vaatii toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Ruotsi on tärkeä kieli, mutta pakosta puhuminen tuo nuorelle mieleen ylimielisen vähemmistön ankkalammikon ja epämääräisen entisen johtajakansan, pohtii päätoimittaja Saila-Mari Kohtala.

Elämäniloa, suvaitsevaisuutta ja sivistystä huokuva ruotsinkielisyys täydentää ja tuo vastapainoa yksi-ilmeiselle suomalaiskansalliselle ahdistukselle, kehuu professori Juha Sihvola. Hän kannattaa ruotsin pakollisen kouluopetuksen lisäämistä, kuten 33 prosenttia raadista.

"Toinen kotimainen on Suomelle arvokas aarre, johon kulttuuriperintömme liittyy kristinuskon tulosta Tove Janssoniin", säestää elokuvatutkija Antti Alanen.

Ruotsin kielen asemaa Suomessa ei tule katsoa vain tarpeen, hyödyn tai suhteellisuuden näkövinkkeleistä, toteaa professori Kari Enqvist.

"Viime kädessä kyse on identiteetistä: haluammeko muuttua ruotsia osaamattomiksi balteiksi vai pysyä omaleimaisena pohjoismaana."

Ruotsin kieli on tärkeämpi osa Suomen kulttuuria kuin talvisodan henki tai Sibelius, kirjoittaa sarjakuvataiteilija Ville Ranta.

Suomenkielisten heikko ruotsin taito eristää turhaan ruotsinkielisiä muusta väestöstä, toteaa professori Jaakko Aspara.

"Ruotsin opetuksen lisääminen suomenkielisille vähentäisi ja estäisi tällaista eristäytymistä. "

"On toisaalta vaikea ymmärtää sitäkään, etteivät kaikki ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset halua oppia kunnolla suomea", kommentoi professori Kari Uusikylä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi