HS-raati panisi uusia suitsia markkinataloudelle

Peräti 80 prosenttia HS-raadin vastaajista haluaisi säännellä kansainvälistä markkinataloutta nykyistä enemmän. Lisäsääntelyä vastusti kahdeksasosa vastaajista.

Kysymyksen on tehnyt ajankohtaiseksi muun muassa keskustelu Nokian Bochumin-tehtaan ja Stora Enson Kemijärven-tehtaan lakkauttamisesta. Sitä on taustoittanut myös vastikään suomeksi ilmestynyt maailmankuulun globalisaatiokriitikon Naomi Kleinin teos Tuhokapitalismin nousu.

"Ylikansallista markkinataloutta pitää säännellä, siis sille pitää laatia pelisääntöjä, jotka on tarkoitettu noudatettaviksi. Se on eri asia kuin markkinatalouden julistaminen ihmisten viholliseksi", arvioi Ilkka-lehden päätoimittaja Matti Kalliokoski. Hän sanoo markkinatalouden lisäävän sääntelyn tarvetta, oli kyse ympäristönormeista, työntekijöiden oikeuksista tai pörssietiikasta.

Säätelymekanismeja on kehitettävä joiltakin osin kilpailua lisäämällä ja joiltakin osin sitä hillitsemällä, arvioi professori Juha Sihvola. "Paperityöläisten kaltaisten hyväosaisten erityisryhmien etujen kapenemisessa ei vielä ole kysymys tuhokapitalismista."

Kirjailija Kaari Utrion mielestä kansalaisia on suojattava rajattomalta voitontavoittelulta säätelemällä markkinataloutta esimerkiksi työsuojelu- ja ympäristölaeilla.

"Jos markkinatalous ei ymmärrä olevansa olemassa ihmisiä varten eikä päinvastoin, sitä on siitä muistutettava tarpeeksi kovin keinoin."

Markkinatalouden uudelleensäätelyä ei pidä tehdä historiallisten mallien perusteella, tähdentää Journalistin päätoimittaja Johanna Korhonen.

"Kukaan tolkuissaan oleva ei esitä paluuta vanhaan, vaan kokonaan uudenlaisten sääntelymekanismien luomista."

"Ilmastonmuutos on maailmanhistorian suurin markkinahäiriö, joka muuttaa myös nykyisen kaltaisen kapitalismin ja liiketoiminnan periaatteet ja tavoitteet", uskoo tuhokapitalismia myös kvartaalifasismiksi nimittävä toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Professori Heikki Patomäki tiivistää vaihtoehdon muutamaan sanaan: "Globaali säätely, verotus ja demokratia."

Kuvataiteilija Nanna Susi huomauttaa, että Maailman kauppajärjestö WTO on jo olemassa. "Olisiko siinä alku maailman hallitukselle ja maailman presidentille?"

Oikeat kapitalistit ovat katoamassa, huomauttaa Suomen kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. Hänestä kansan enemmistö kuuluu omistavaan luokkaan, jonka on vaikea mieltää vastuutaan maksimaalisen voiton tavoittelusta.

"Toisin sanoen meistä kaikista on tullut lyhytjänteisiä kvartaalikapitalisteja epäsuorasti eläkerahastojen ja sijoitusrahastojen kautta, eikä ole enää ketään sellaista omistajaa, joka voisi sanoa olevansa jo tarpeeksi rikas ja tyytyvänsä vähempään."

"Köyhyys on vanhimpia ja arvokkaimpia kristillisiä hyveitä, ja sitä meidän pitäisi yhtä intomielisemmin ja yhä suuremmalla syyllä harjoittaa maailmassa, jossa rikkaudet loppuvat kohta kesken", kommentoi esseisti Antti Nylén.

Kirjailija Tuomas Kyrö katsoo asiaa kuluttajan näkökulmasta.

"Koko hommassa on kyse siitä, maksammeko sähköisestä laitteesta, jota emme tarvitse, 60 euroa vai 120 euroa. Kokoaako sen työhönsä kyllästynyt vantaalainen vai työhönsä kuoleva kiinalainen."

Naomi Klein jättää huomiotta kapitalismin myönteiset seuraukset, pohtii viestinnän tutkija Anu Kantola.

"Kun nyt harmitellaan yhteiskunnan nykytilaa, en tiedä kuinka moni olisi valmis palaamaan takaisin 70-luvun Suomeen puoluekirjoineen, vuorineuvoksineen ja kansallisine kartelleineen, jotka sääntelivät esimerkiksi sitä, millaisissa kengissä kävelimme."

"Kuitenkin sääntelypyrkimykset ovat kaikkialla tuottaneet vankistuvaa luokkavaltaa korvattavan epätasa-arvon tilalle. Taloudellis-sosiaalisella eliitillä on aina keinonsa palauttaa rahat niiden oikeille omistajille vaihtuvista yhteiskunta- ja talousjärjestelmistä riippumatta", huomauttaa kirjailija Juha Seppälä.

Tietokirjailija ja pappi Jaakko Heinimäki ottaisi oppia islamista. "Kun kapitalismi näköjään vetelee pikku hiljaa viimeisiään, kannattaisi itse kunkin tarkistaa kantaansa korkoon perustuvaan talousjärjestelmään ja opiskella vaikka islamilaista taloustiedettä."

Markkinatalouden nerouteen pitäisi historiantutkija Markku Ruotsilan mielestä puuttua hyvin varovaisesti, sillä se on osoittautunut tehokkaimmaksi keinoksi tuottaa ja jakaa aineellisia hyödykkeitä.

"Ennen tällaisia 'tuhokapitalismilla' pelotteluita kutsuttiin avoimesti marxilaisiksi, sosialistisiksi tai kommunistisiksi. Nyt niitä kutsutaan globalisaatiokriittisiksi. Ne ovat edelleen yhtä väärässä kuin ne olivat Neuvostoliiton vielä olemassa ollessa."

Laitavasemmiston inhoama liberaalidemokraattinen yhteiskunta tarjoaa parhaat mahdollisuudet paljastaa ja korjata myös "kapitalismin" aiheuttamia ongelmia, sanoo politiikan tutkija Iivi Anna Masso.

Historiantutkija Mirkka Lappalainen muistuttaa, etteivät yksittäiset valtiot yleensä sääntele markkinataloutta ekologis-moraalisista syistä, vaan tukeakseen oman maan tuotantoa ja kauppaa.

Stand up -koomikko Lotta Backlund hämmästelee yritysten absurdia elämänkaarta.

"Kasvuyritys on vielä kaikkien rakastama, ja vilpittömästi kannustama. Sitten kun yritys menestyy kauan ja suuresti, ja siitä tulee suuryritys, niin se onkin yhtäkkiä riistäjä, lahtaaja ja saatanan kätyri."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi