HS-raati pitää eurosta kiinni kriisissäkin

HS-raadilta ei juuri heru sympatiaa Kreikan taloudenhoidolle tai eurooppalaisille pankeille, jotka ovat jaelleet lainoja varomattomasti. Suurin osa raadin jäsenistä on silti sitä mieltä, ettei euroaluetta pidä hajottaa, vaikka muut maat joutuvatkin lainaamaan Kreikalle rahaa.

EU-asiantuntija Esko Antola esimerkiksi esitti Aamu-tv:n haastattelussa, että valuutta-alue jaettaisiin pohjoiseen ja eteläiseen vyöhykkeeseen, jossa etelällä olisi väljemmät talouskriteerit.

Vain 17 prosenttia raadin jäsenistä purkaisi rahaliiton, 64 prosenttia oli ideaa vastaan. He olivat valmiita tukemaan Kreikkaa pitkin hampainkin.

"Voimattoman hatutuksen vallassa on kai myönnettävä, että tuki euroalueen pelastamiseksi on parempi tie kuin vaihtoehdot: Kreikan vararikko tai eurojengin hajoaminen", kirjailija Arno Kotro miettii.

"Siinä menisi pahemmalle kuralle Suomenkin talous."

Raatilaiset ihmettelivät kuitenkin rahaliiton löysää kuria.

Yhteisvaluutta on säilyttämisen arvoinen, mutta eurossa on kolme ongelmaa, tokaisee päätoimittaja Matti Kalliokoski.

"Aikoinaan sovituista Emu-kriteereistä ei pidetty kiinni. Noin puolet nykyisistä euromaista pääsi mukaan liian helposti. Lisäksi eurossa mukana olevilta ei ole edellytetty vakaussopimuksen ehtojen täyttämistä."

Kolmas ongelma on Kalliokosken mielestä se, että yhteinen rahapolitiikka ilman yhteistä talouspolitiikkaa on ontuva yhdistelmä.

Moni raatilainen totesikin, että taloutta pitäisi ohjailla entistä vahvemmin.

"Viimeistään nyt on aika tiukentaa yleiseurooppalaista budjettivalvontaa, luoda tarkemmat pelisäännöt ja niiden vuosittainen kontrolli sekä varmistaa, että toiminnan arvopohja on rehellisyyteen perustuva kaikissa Emu-maissa", sanoo semiootikko Vaula Norrena.

Raadin vastauksissa näkyi närkästys pankkien toimintaa ja hallinnon väärinkäytöksiä kohtaan.

"Kreikan hallitukset ja lainoja jakaneet pankit ovat käyttäneet härskisti hyväksi luottamusta siihen, ettei valtio voi mennä konkurssiin eikä valtiota voi takavarikoida. Pankkien pitäisi myös kärsiä tästä tietoisesta riskin ottamisesta", vaatii kolumnisti Johannes Koroma.

"Niiden rahalaitosten ja rahastojen, jotka ovat korkeiden tuottojen toivossa luotottaneet Kreikkaa, on maksettava ottamastaan riskistä. Ne ovat luottaneet euroalueen 'turvatakeisiin', vaikka Lissabonin sopimuksen artikla 125 nimenomaan kieltää takuut" sanoo toimittaja Timo Harakka.

"Olisi korkea aika vapauttaa kapitalismi valtion holhouksesta, siis olla takaamatta veronmaksajien rahoilla kasinovelkoja. Tieto siitä, että valtio tulee pahimmassa tapauksessa hätiin, vääristää kohtalokkaasti riskin hinnoittelua."

Euroalueen tietoinen hajottaminen olisi stand up -koomikko Lotta Backlundin mielestä "tyhmä idea", toimittaja Katja Boxbergin mielestä "niin hirmuinen ajatus, ettei sitä uskalla edes ajatella".

Moni vastaajista kuitenkin epäili, että rahaliitto alkaa rakoilla joka tapauksessa.

"Jos kriisi leviää Espanjan ja Italian kaltaisiin maihin, saattaa tulla eteen tilanne, jossa uppoava laiva jätetään ja otetaan taas markat käyttöön", kielentutkija Janne Saarikivi ennustaa.

Tutkija Anna Rotkirchin mielestä olisi parempi purkaa euroalue nyt, kun vahingot ovat vielä suhteellisen pieniä.

"EU (ja Suomi) tekee oudosti rahapolitiikkaa toisaalta markkinoiden ehdolla, toisaalta solidaarisuuden ja 'eurooppalaisuuden' nimessä. Riski on, että saa molemmista ne pahat ja palat."

"Esimerkiksi euroon siirtyessä ei vakavasti pohdittu, missä tilanteissa eurosta voi tai tulee irtaantua ja miten se konkreettisesti tapahtuisi", Rotkirch jatkaa.

HS-raadin jäsenistä 19 prosenttia pidättäytyi ottamasta kantaa kysymykseen, koska talouden tapahtumia on vaikea ennustaa.

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi