HS-raati pitää ruotsalaisia läheisimpinä

Suomi erotettiin Ruotsista 200 vuotta sitten, mutta 28 prosenttia HS-raadin vastaajista pitää ruotsalaisia naapurikansana, joka on mentaliteetiltaan lähinnä suomalaisia. Virolaista mielenlaatua pitää suomalaisille läheisimpänä 26 prosenttia, norjalaista 18 prosenttia ja venäläistä 5 prosenttia.

Ruotsalaisia ja suomalaisia yhdistävät muun muassa kulttuuriperinne, lainsäädäntö sekä samankaltaiset yhteiskunnalliset instituutiot ja liikkeet, luettelee professori Kimmo Rentola.

Suomalaisten ja ruotsalaisten elinolot ovat samanlaisia, toteaa esseisti Antti Nylén.

"Asunnot lämmitetään, verot maksetaan, omalla autolla ajetaan eikä pahemmin uhota, pelätä tai mökötetä. Olemme tällaista kuuliaista kuluttajakansaa."

Ruotsalaisten henkinen maisema on yllättävän lähellä suomalaista, sanoo professori Kari Enqvist. "Ainoa ero on, että heillä on käytöstapoja."

Ruotsalaisen mentaliteetin voi nähdä vanhoissa suomalaisissa elokuvissa – sillä on Leif Wagerin kasvonpiirteet ja pitsikaulus, väittää kuvataiteilija Silja Rantanen. "Luulemme, että ruotsalainen on sellainen kuin me itse, mutta vähän ystävällisempi, sivistyneempi ja rikkaampi."

Kahdensadan vuoden valtiollisesta erosta huolimatta Suomi ja Ruotsi täydentävät yhä toisiaan – ja olisivat yhdessä enemmän, sanoo professori Laura Kolbe.

"Ingvar Kamprad ja Alvar Aalto olisivat yhdessä eurooppalaista rautaa. Maat takaisin valtioliittoon, siis!"

Viroa ja Suomea yhdistävät suomentaja Jukka Mallisen mielestä suomalaisugrilaisen alkuperän ja kielen lisäksi myös myöhemmät vaiheet, kuten Rooman nimissä tehty ruotsalais-saksalainen kolonisaatio ja kausi osana Venäjän imperiumia.

"Jos historiamme menikin eri uria lyhyen kauden 1940–1991, niin se ei pyyhi pois kahden tuhannen vuoden yhteistä kohtaloa, yhteisiä maantieteellisiä realiteetteja, Keski-Euroopasta lähteneitä sivilisaatioaaltoja, Kalevalaa ja Kalevipoegia."

Sekä virolaiset että suomalaiset ovat kärsineet puutteellisista oloista ja kehittäneet siihen ratkaisuksi vahvan yhteisöllisyyden, mutkattoman yritteliäisyyden ja talkoohengen, määrittelee semiootikko Vaula Norrena.

Traumaattinen menneisyys yhdistää Suomea ja Viroa, sanoo visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä. "Vaikka Suomea ei koskaan faktisesti miehitettykään, oli Suomi venäläisten henkisessä miehityksessä aina 1990-luvun alkuun saakka."

Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky pitää groteskina mutta hyvin mahdollisena ajatusta, että sekä suomalaiset että virolaiset rakentavat identiteettinsä toiseutena Venäjään ja venäläisiin nähden.

"Siis jos ei olisi Venäjää, monien virolaisten ja suomalaisten olisi vaikeaa löytää itsensä", hän pahoittelee.

Norjalaisuutta ja suomalaisuutta määrittää samankaltainen luontosuhde, sanoo mediatutkija Juha Herkman. "Metsäläisajat ovat molemmissa maissa vielä selkäytimessä. Luontoa myös kunnioitetaan ja sinne paetaan hiljentymään."

Ympäristökirjailija Juha Kuisman mielestä suomalaiset ja norjalaiset ovat reiluja ulkoilmaihmisiä, joilla on kyky suoraan puheeseen.

"Ainoa, mikä Norjassa häiritsee, on hillitön kansallismielisyys, se lipunheiluttelu."

Suomalaisten tavoin norjalaiset ovat olleet "isompien kyynärpäiden alla ja tiellä", arvioi museonjohtaja Markku Valkonen.

Venäläisiä ja suomalaisia yhdistää "kiintymys kvinttikiertoon ja suhde huikkaan", muotoilee muusikko Tommi Liimatta.

"Mutta meidänkin on opittava sluibaamaan, ettemme tärise kun laki sanoo."

Ohjaaja Sirkku Peltola pitää venäläisiä läheisinä heidän mestarillisen taiteensa perusteella.

"Usein koen, että missään muussa maassa ei ole syntynyt kirjailijoita, jotka tarkemmin kykenisivät minun suomalaisen sieluni liikkeitä kuvaamaan."

Professori Juha Sihvola pitää tärkeimpänä suomalaisia ja venäläisiä yhdistävänä tekijänä juoppoutta.

"Muuten suomalaisten ja venäläisten välillä on aika syvä mentaalinen kuilu, sanoi Matti Klinge asiasta mitä tahansa."

Suomalaiset eivät ole mentaliteetiltaan yhtenäinen väki, huomauttaa arkkiatri Risto Pelkonen. Hänen mielestään itä- ja länsisuomalaiset eroavat toisistaan niin paljon.

Monet vastaajat kyseenalaistivat koko mentaliteetin käsitteen epämääräisiä ja vahingollisia stereotypioita luovana yleistyksenä. Historiantutkija Markku Ruotsilan mielestä mentaliteetista puhuminen pohjautuu virheelliseen oletukseen kunkin kansan yhteisestä olemuksesta, mielenlaadusta ja taipumuksista.

"Näin ei tietenkään ole – ei ainakaan muiden kuin kansallissosialistien mielestä."

HS-raati on Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi