HS-raati puoltaa pääsykokeita

Hallituksen suunnitelma korkeakoulujen pääsykokeiden korvaamisesta enimmäkseen ylioppilastutkinnon arvosanoihin perustuvalla sisäänottojärjestelmällä saa niukalti tukea HS-raadilta.

Korkeakoulujen pääsykokeiden selvää vähentämistä vastustaa 53 prosenttia ja kannattaa 31 prosenttia vastaajista.

Vain pääsykokeet auttavat seulomaan lahjakkaita ja motivoituneita opiskelijoita eri aloille, sanoo toimittaja Iivi Anna Masso.

"Ylioppilastodistus ei kerro niistä ominaisuuksista paljon mitään."

Yliopistolla on pulaa niistä, jotka ovat erittäin hyviä jollain kapealla alueella, toteaa professori Kari Enqvist.

"Tällaisia helmiä on parempi seuloa korkeakoulujen omissa pääsykokeissa."

Pääsykoekirjojen avulla opiskelijat saavat nopeasti ja tehokkaasti realistisen kuvan eri opiskelualoista, tietää ohjaaja Atro Kahiluoto.

"Pääsykokeiden vähentäminen lisää virhevalintoja, opiskelun keskeyttämisiä ja opiskelusuunnan vaihtamisia kesken opiskelun."

Ylioppilaskokeet mittaavat taipumusta tehdä kiltisti kotiläksyt, pääsykokeet kykyä ja soveltuvuutta tietylle alalle, määrittelee sosiologi Anna Kontula.

"On Suomen etu, että opintoihin valikoituu motivoituneita ja kiinnostuneita opiskelijoita, ei kuuliaisia yleissuorittajia."

Pojat menestyvät ylioppilaskirjoituksissa keskimäärin tyttöjä huonommin eivätkä maaseudun lukiot pärjää vertailussa pääkaupunkiseudun lukioille, muistuttaa galleristi Ilona Anhava.

"Pyritäänkö siis siihen, että korkeakoulut täytettäisiin kaupunkilaistytöillä soveltuvuudesta ja kiinnostuksesta riippumatta?"

Uudistus syrjisi poikia, jotka kypsyvät tyttöjä hitaammin, varoittaa professori Seppo Zetterberg.

"Pojista tulisi yliopistoissa harvinaisuus, ja pian he olisivat myös akateemisissa ammateissa pikemminkin luonnonoikku kuin normaali ilmiö."

"En halua yhtään enempää elämälle vieraita seitsemän laudaturin vekkihametyttöjä lääkäreiksi, tuomareiksi ja opettajiksi", jyrähtää toimittaja Minna Lindgren.

Ylioppilastodistuksen korostaminen johtaisi siihen, että lukioissa opiskeltaisiin yhä enemmän ylioppilaskirjoituksia eikä elämää varten, sanoo professori Mikko Lehtonen.

Kilpailu ja paine siirtyisivät koulussa yhä nuoremmille, ja lapsuus lyhenisi, arvioi ohjaaja Sirkku Peltola.

"Valintakoekurssien sijaan kehittyisi lukion oheen valmennuskursseja ylioppilaskirjoituksiin."

Uudistus muuttaisi koulun suoritushelvetiksi, jossa kilpailu yliopistopaikasta aloitetaan jo esikoulussa, maalailee professori Kari Uusikylä.

"Japanin puoli miljoonaa masentunutta koulupudokasta kertoo karmeaa kieltään kilpailukoulun seurauksista."

Nuoria rasitetaan turhaan kolminkertaisella arviointijärjestelmällä, jossa heidän on selvitettävä kurssimuotoinen lukio, ylioppilaskirjoitukset ja korkeakoulujen pääsykokeet, pahoittelee rehtori Paula Tuovinen. Hänen mielestään ylioppilastutkinto on lukion "loppukoe", jonka pitäisi olla pääsylippu yliopistoon.

Ylioppilastutkinto ei ehkä seulo opiskelijoiden parhaimmistoa, mutta se ennustaa opintomenestystä, puntaroi professori Matti Wiberg.

"Motivoituneille lahjakkuuksille tulee taata vaihtoehtoinen reitti yliopistoon, esimerkiksi avoimen yliopiston kautta."

Ohjaaja Katariina Nummisen mielestä pääsykokeen malli, räjähtävä maksimisuoritus, suosii persoonallisuuksia, jotka eivät välttämättä ole parhaita ja soveltuvimpia.

Pääsykokeiden kyky ennustaa opintomenestystä on heikko, vastaa tietokirjailija Osmo Soininvaara. Hän kannattaa keskieurooppalaista käytäntöä, jossa sisään otetaan kaikki opiskelijat ja joukkoa karsitaan ensimmäisen vuoden opintosuoritusten perusteella.

"Karsinta voi tuntua julmemmalta, mutta miten se poikkeaa siitä, että pänttää vuoden pääsykoekirjojen alaviitteitä ulkoa ja osallistuu kalliisiin valmennuskursseihin ja tulee sitten karsituksi?"

Tämä muun muassa Saksassa käytetty menettely vähentäisi välivuosia ja mittaisi opiskelumotivaatiota, myötäilee kolumnisti Johannes Koroma.

Arkkiatri Risto Pelkosen mukaan Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia opiskelupaikkaa hakevien haastatteluista. Hakijoiden haastatteluja käytetään myös Oxfordin yliopistossa, tietää päätoimittaja Soila Lehtonen.

"Halutaanko meillä missään kohdata livenä tulevaa opiskelijaa – vainko paperit ja kirjalliset kokeet ratkaisevat?"

Opiskelijavalinnasta voidaan myös luopua kokonaan, letkauttaa tietokirjailija Jaakko Heinimäki.

"Otetaan kaikki halukkaat sisään ja pidetään julkisia häätöäänestyksiä viikoittain. Tiensä huipulle asti selvittäneiden kanssa sitten juhlitaan Big Doctor -bileissä."

HS-raati on kulttuuritoimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi