HS-raati puolustaa Maamme-laulua

Yli 70 prosenttia HS-raadin vastaajista haluaa, että Fredrik Paciuksen säveltämä Maamme säilyy perinteisellä paikallaan Suomen kansallislauluna.

Muita vaihtoehtoja, kuten Jean Sibeliuksen Finlandiaa, kannattaa 14 prosenttia.

Saksalainen tausta ei kelpaa Maamme-laulun syrjäyttämisen syyksi, sanoo Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen.

"'Kansallisesti puhdas' kansallislaulu on hupsu, tarpeeton ja vähän vaarallinenkin ajatus."

Paciuksen saksalaisuus kertoo, että monenlainen sivistys on Suomeen tuotu ulkoa päin, arvioi Tanssi-lehden päätoimittaja Minna Tawast.

Maahanmuuttajan säveltämä kansallislaulu muistuttaa palavasilmäiselle patriootillekin, miten valheellinen puhdasverisen kansan idea on, toteaa kirjailija Jyrki Kiiskinen.

"Musiikillisesti vaatimaton saksalainen ralli sopii erinomaisesti kansallishymniksi tälle vaatimattomalle kansalle, jonka itsenäisyyden Saksan Itämeren divisioona sinetöi", letkauttaa professori Kari Enqvist.

Maamme on yksi Paciuksen huonoimmista sävellyksistä, "tilaustyönä kovassa kiireessä ja pienessä nousuhumalassa tehty epäpersoonallinen laulu, johon myöhemmin keksityt suomenkieliset sanat eivät ole koskaan istuneet", kritisoi toimittaja Minna Lindgren. Toisaalta hän pitää Maamme-laulua juuri näistä syistä tyypillisenä kansallishymninä.

Kapellimestari Atso Almila muistuttaa, etteivät muidenkaan maiden kansallislaulut ole musiikillisia neronleimauksia. "Ylevyys ja tunteen paatos löytyy yleensä esitystilanteen asiayhteydestä."

Miksi kansallislaulun pitäisi olla erityisen hyvää musiikkia, kysyy ohjaaja Atro Kahiluoto. "En minä koe mitään järisyttäviä kuvataiteellisia elämyksiä myöskään esimerkiksi Suomen vaakunan äärellä."

Maamme-laulun pohjana oleva J. L. Runebergin runo on lannistava, moittii yritysvalmentaja Jari Sarasvuo. Hän kritisoi etenkin toista säkeistöä – jota ei yleensä lauleta: "On maamme köyhä, siksi jää / jos kultaa kaivannet / Sen vieras kyllä hylkäjää".

Kuvataiteilija Silja Rantanen antaisi Maamme-laulun uudelleen sanoitettavaksi Leea Klemolalle, koska tämä on ohjaamassaan Lulu-oopperassa osoittanut kykynsä tuoda saksalaisen kielialueen teos nykysuomalaiseen todellisuuteen.

Semiootikko Vaula Norrenan mielestä Finlandia on komea Suomen historian ja kulttuurin perusarvot tiivistävä joukkokokemus, joka on sanoitukseltaankin liikuttavampi kuin Maamme-laulun "laahaava ja väritön pakkopulla".

Kirjailija Sirpa Kähkönen pitää runebergiläistä maisemaan sitoutuvaa isänmaanrakkautta parempana kuin V. A. Koskenniemen jälkikäteen tekemää Finlandian sanoitusta, jota Kähkönen luonnehtii "1940-luvun uhkalyriikaksi".

Kansallislaulu tulisi valita vuosittain Idolsin kaltaisessa reality-ohjelmassa, ehdottaa toimittaja Timo Harakka.

"Kansainvälisesti menestyvimmät urheilijat, jotka joutuvat palkintopallilla kansallislaulua kuuntelemaan, muodostavat tuomariston, joka nöyryyttää kilpailevia säveltäjiä."

Kansallislauluksi sopivia ehdokkaita löydettiin myös populaarimusiikista. Arkkitehti Harri Hautajärvelle vaikkapa Säkkijärven polkka tai Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemä Ryysyranta olisivat Maamme-laulua mieluisimpia vaihtoehtoja. Professori Teivo Teivainen nostaisi kansallislauluksi Pelle Miljoonan Leipäjonossa on tunnelmaa.

Finlandian jälkeen suosituin Maamme-laulun vaihtoehto on Nokian matkapuhelinten tunnusmelodia, Nokia Tune.

"Se on lyhyt, ytimekäs ja tunnettu", perustelee Six Degrees ja Helsinki Times -lehtien päätoimittaja Alexis Kouros.

HS-raati on toimituksen kokoama yli sadan taiteen, tieteen ja median vaikuttajan joukko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi